Vesa Lehtola ftOMT, FT, kouluttaja SI-NIVELKIPU – LIIKAA JA LIIAN VÄHÄN HUOMIOITU ”Korjaan lantiosi virheasennon pikaisesti” lukee paikallislehden ilmoituksessa. Samaan aikaan paikkakunnalla järjestettävässä selkäkipuun keskittyvässä seminaarissa kuullaan väite: ”Si-nivel ei voi olla kivun lähde luonnollisen jäykkyytensä takia”. Polarisaatiolta ei siis voi välttyä tässä aiheessa. Vai voiko? Löytyisikö kultainen keskitie pohtimalla lantiorenkaan anatomiaa ja syventymällä tutkimusnäyttöön.[…]
Koska olet viimeksi pysähtynyt pohtimaan asiakkaasi tutkimisessa käyttämiäsi testejä? Ovatko ne luotettavia? Tiedätkö, millaisia johtopäätöksiä niiden tuloksista on tutkimukseen perustuen mahdollista tehdä? Teetkö oppimiasi testejä rutiininomaisesti, vai valikoitko sopivat testit tilannekohtaisesti ja vaikuttavatko saamasi tulokset siihen, millaisen hoitointervention suunnittelet asiakkaallesi? Tuki- ja liikuntaelinten (tule) vaivojen erotusdiagnostiikkaan ja tule-toiminnan tutkimiseen on kirjallisuudessa kuvattu lukematon määrä erilaisia[…]
Kirjoittajat: Antti Mässeli, fysioterapeutti (YAMK), työskentelee Fysios Mehiläinen Myyrmäessä, Suomen Alaraajafysioterapian Yhdistyksen (SAFY) sihteeri ja Jalkaspesialisti.fi perustaja, Santeri Pulkkinen, jalkaterapeutti (AMK). Ei sidonnaisuuksia Tekstissä keskitymme nilkan lateraalisten nivelsiteiden vamman kuntoutukseen. Kerromme kirjoituksessa myös vamman liitännäisvammoista, tutkimisesta ja ennusteesta. Tekstin lopusta löydät näyttöön perustuvan suosituksemme vamman kuntoutukseen ohjaamisesta. Nilkan nyrjähdyksessä on usein kyse nilkan lateraalisten nivelsiteiden[…]
Hannu Luomajoki TULE-vaivojen diagnostisoinnissa perinteinen lääketieteellinen malli on pitkälti kudoslähtöistä. Lääkärin tavoitteena on antaa diagnoosi vantaanotolle tulevalle asiakkaalle, potilaalle. Usein diagnoosi on kudosperäinen sanahirviö kuten periartritis humeroscapularis, diskusprotruusio, fasettinivelen kuluma tai bursitis. Miten fysioterapeutti suhtautuu annettuun diagnoosiin? Ei luultavasti kovinkaan vakavasti. Toivottavasti. Lääkärin diagnoosi on hyvä, jos se selittää vaivan syyn. Näin voisi olla esimerkiksi[…]
Kyseessä on kolmiosaisen ACL-repeämän hoitoa ja kuntoutusta käsittelevän blogikirjoitussarjan toinen osa. Tässä kirjoituksessa käsitellään laadukkaan ja tarkoituksenmukaisen fysioterapian toteutusta ja sen kulmakiviä keskivaiheen kuntoutuksen osalta. Kirjoitussarjan aiemmin julkaistussa ensimmäisessä osassa aiheena on ACL-repeämän jälkeinen hoitolinjan valinta sekä alkuvaiheen fysioterapiaohjaus. Viimeisessä kolmannessa osassa keskiössä on puolestaan urheiluun paluu ja siinä huomioitavat asiat ACL-repeämän jälkeen. — Eturistisidevamman[…]
Antti Mässeli, fysioterapeutti YAMK, työskentelee Fysios Vantaa Myyrmäessä, Suomen Alaraajafysioterapian Yhdistyksen (SAFY) sihteeri, Jalkaspesialisti.fi perustaja, ajj.masseli@gmail.com Matti Kantola, jalkaterapeutti YAMK, lehtori, Metropolia AMK, jalkaterapian tutkinto-ohjelma, matti.kantola@metropolia.fi Blogissa käsitellään tibialis posteriorin toimintahäiriötä ja sen konservatiivista hoitoa. Teksti toimii jatkumona edelliseen blogikirjoitukseen, joka käsitteli lattajalkaa. Tibialis posteriorin toimintahäiriön taustekijöitä Tibialis posteriorin toimintahäiriö (PTTD eli posterior tibialis tendon[…]
Asetut koripallon vapaaheittoviivalle. Viiva sijaitsee noin 4,2 metriä korista. Otat koripallon käteesi ja hakeudut tuttuun heittoasentoon. Tavoitteesi on heittää pallo noin 3 metrin korkeudella sijaitsevaan, halkaisijaltaan 45 cm:n kokoiseen koriin. Olet ollut tässä tilanteessa useasti, niin harjoitus- että pelitilanteissa, mutta tällä kertaa heittämäsi pallo osuu korin eturautaan. Syitä epäonistuneeseen heittoon voivat olla esimerkiksi väsymys, pelin[…]
Tempo eli toiston vaiheiden suoritusnopeus on yksi voimaharjoittelun muuttujista. Oikein ja harkiten sovellettuna se voi antaa tuntuvia hyötyjä. Tyypillisesti tempomuunnosten käyttö on yhdistetty lihaskasvuun tähtäävään harjoitteluun, mutta liikeoppimisen puolelta löytyvät edut ovat todennäköisesti vieläkin suuremmat. Tempo – yksi muuttujista Voimaharjoittelun muuttujiin lukeutuvat liikevalinnat ja mahdolliset -parit, intensiteetti, sarjapituus, volyymi, lepojaksot ja tämän artikkelin aiheena oleva[…]
Johdanto Huimaus on epätodellista liikkeen kokemista, joka voi merkittävästi heikentää yksilön toimintakykyä ja elämänlaatua sekä se usein aiheuttaa ahdistusta ja liikkumisen pelkoa. Huimauksen kehittyminen liittyy siihen, että aivot eivät kykene muodostamaan selkeää kuvaa kolmiulotteisesta todellisuudesta liikkeen ja asennon kannalta. Aivot muodostavat tämän kehollisen ja spatiaalisen orientaation näkökentän (visuaalinen), tasapainoelinten (vestibulaarinen) ja tukikudosten (proprioseptiivinen) välittämien aisti-informaatioiden[…]
Voimaharjoittelu mielletään usein tarvittavan välineistön puolesta vaativaksi harjoitusmuodoksi. Todellisuudessa tilanne on kaikkea muuta kuin sitä. Riittävällä tietotaidolla ja sovelluskyvyllä on mahdollista tehdä tuotteliasta harjoittelua niin yksilö- kuin joukkueharjoitustilanteissa. Tässä tekstissä käydään läpi voimaharjoittelun yleisiä periaatteita, eri harjoitusmuotojen vahvuuksia ja heikkouksia sekä ennen kaikkea olemassa olevan tiedon hyödyntämistä parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Periaatteet ensin Metodit ovat[…]
Tarinoita, joiden pääosissa ovat vuorollaan vastaanotollesi saapuvat selkäkipuiset: Leena 50-vuotta, Janika 14-vuotta ja Jesse 35-vuotta. Ohjaajana ja dramaturgina toimit sinä, arvon kollegani. Toimistotyötä tekevän Leenan pitkittyneelle selkävaivalle on erikoislääkärikäynnin jälkeen annettu diagnoosi välilevyn pullistuma. Janikan harrastuksena on taitoluistelu ja hänellä on juuri todettu lannerangan rasitusosteopatia. Jesse on rakennusalan yrittäjä, joka eilisessä kuormanpurku-tilanteessa satutti alaselkänsä. Jesse[…]
Kyseessä on kolmiosaisen ACL-repeämän hoitoa ja kuntoutusta käsittelevän blogikirjoitussarjan ensimmäinen osa. Tässä kirjoituksessa käsitellään ACL-repeämän jälkeistä hoitolinjan valintaa sekä alkuvaiheen fysioterapiaohjausta. Kirjoitussarjan toisessa osassa käsitellään puolestaan laadukkaan fysioterapian toteutusta ja sen kulmakiviä. Viimeisessä kolmannessa osassa keskiössä on paluu urheilun pariin ja siinä huomioitavat asiat ACL-repeämän jälkeen. — Polven eturistisiteen (ACL) repeämä on yleinen urheiluun ja[…]
Antti Mässeli, fysioterapeutti YAMK, työskentelee Fysios Vantaa Myyrmäessä, Suomen Alaraajafysioterapian Yhdistyksen (SAFY) sihteeri, Jalkaspesialisti.fi perustaja, ajj.masseli@gmail.com Matti Kantola, jalkaterapeutti YAMK, lehtori, Metropolia AMK, jalkaterapian tutkinto-ohjelma, matti.kantola@metropolia.fi Blogissa käsitellään muun muassa mikä on lattajalan määritelmä, mihin se saattaa altistaa ja milloin lattajalkaa kannattaa hoitaa. Rajasimme tekstistä pois tibialis posteriorin toimintahäiriön, jonka kuntoutusta käymme läpi seuraavassa blogissamme.[…]
Kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa keskityttiin akuutin päävamman – lähinnä lievän aivovamman (aivotärähdyksen) vammamekanismeihin, oireisiin, menettelyihin sekä toipumiseen. Tässä todettiin, että lievimmät aivovammat ovat usein ohimeneviä, hermosolujen energiakriisiin liittyviä oiretiloja, joiden fysiologinen toipumisaika on noin kaksi viikkoa. Yli 30%:lla vamman saaneilla ilman asianmukaista interventiota oireet kuitenkin pitkittyvät kuukausia tai jopa vuosia [1,2]. Miksi osa päävamman saaneista eivät[…]
Aallonharjalla on helppo surffailla. Myös fysioterapiassa: trendikkäät, myönteisesti näyttöön perustuvasti esitellyt metodit vaihtuvat vuosikymmenten myötä. Kaiken kattavaksi ja mullistavaksi ratkaisuksi selkäkipuun (vihdoinkin se on löytynyt!) on ehdotettu neuraalikudoksen mobilisaatiota (1990-luvulla), syvien lihasten harjoitteita (vuosituhannen vaihde), liikekontrollin häiriön harjoitteita (2000-10), faskian manuaalisia mobilisaatioita ja biopsykososiaalista lähestymistapaa. Omaan elämääni sijoittui väitöstyöni aiheen suunnittelu vuonna 2010. Aiheeksi valikoitui[…]
Me kuntoutusalan ammattilaiset kohdataan jatkuvasti päänsärystä kärsiviä asiakkaita, eikä ihme, sillä jännityspäänsärkyä esiintyy globaalisti 26 %:lla, tehden siitä yhden maailman yleisimmistä vaivoista. Päänsärkytyypeistä juuri jännityspäänsärky on kaikista yleisin. Sen syntyperä on vielä toistaiseksi tuntematon eikä sen määrittelystä ole saatu yksimielisyyttä, joka osaltaan vaikeuttaa asianmukaiseen hoitoon hakeutumista ja sen täsmähoitoa.Jännityspäänsärystä kärsii niin nuoret kuin vanhemmatkin, pääosin[…]
Kyseessä on kolmiosaisen ACL-repeämän hoitoa ja kuntoutusta käsittelevän blogikirjoitussarjan viimeinen osa. Tässä kirjoituksessa pureskellaan loppuvaiheen kuntoutusta, urheiluun paluuta ja tässä huomioitavia asioita sekä RTS-testaamista. Kirjoitussarjan aiemmin julkaistussa ensimmäisessä osassa aiheena on ACL-repeämän jälkeinen hoitolinjan valinta sekä alkuvaiheen fysioterapiaohjaus. Kirjoitussarjan toisessa osassa keskiössä on puolestaan laadukkaan ja tarkoituksenmukaisen fysioterapian toteutus ja sen kulmakivet ACL-repeämän jälkeen. —[…]
Yritys perustettiin vuonna 2013 ja laitteita löytyy jo yli 40 maasta ! CTN on kehon palautumiseen keskittyvä huipputeknologiayritys, jonka laitteet on suunniteltu, kehitetty ja valmistettu Suomessa. Huippukylmälaitteet ja muu yrityksen teknologia yhdessä uniikkien hoitomenetelmien kanssa ovat kansainvälisesti patentoituja. Yrityksen missio on edistää ihmisten tehokasta palautumista elämän rasituksista ja parantaa yleistä hyvinvointia. CTN Group kehittää ja[…]
Hannu Luomajoki Minulla oli ilo ja kunnia olla mukana kovan luokan selkäkipututkimuksessa, joka julkaistiin pari kuukautta sitten lääketieteen lehdessä JAMA. Lehtihän kuuluu viiden kovimmaksi rankatun tiedelehden joukkoon. Tutkimuksessa 276 kroonisesta selkäkivusta kärsivää satunnaistettiin kahteen ryhmään. Interventioryhmä saivat yhdistettyä kognitiivista terapiaa (explain pain), johon oli lisätty kehonhahmotusharjoittelua sekä tarkkaa motorista liikkeenkontrollin harjoittelua. Vertailuryhmä sai uskottavaa placebohoitoa,[…]
