Tekijä: admin

Paras irti paineen alla – urheilupsykologisia näkökulmia

Teksti: Paula Thesleff (PsM, LitM), urheilupsykologi (sert.), psyykkisen suorituskyvyn asiantuntija ja Paula Arajärvi (PsM), urheilupsykologi (sert.), psykoterapeutti, ammattivalmentaja Näin Milano-Cortinan talviolympialaisten alla on ajankohtaista puhua paineesta. Urheilijat ovat pian kukin vuorollaan asettumassa katseiden alle, valokeilaan, valmiina haastamaan kilpakumppaninsa omissa lajeissaan. Toisaalta me kaikki – olimme urheilijoita tai emme – altistumme toisinaan paineelle. Esimerkiksi työnhakutilanne, asiakastapaaminen tai[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Liikerata voimaharjoittelussa – suurempi on yleensä parempi

Liikerata tai liikelaajuus on yksi voimaharjoittelun ikivihreitä puheenaiheita. Vaikka aiheeseen liittyy tilannekohtaisia huomioita ja erityistapauksia, yksi ja suoraviivainen menettely on hyvä valinta useimmissa tilanteissa. Liikeradan määrittelyLiikerata voidaan määrittää harjoitteen ylä- ja ala-asennon välisenä etäisyytenä. Mitä näiden kahden pisteen välillä tapahtuu, on oma lukunsa. Hyvässä suorituksessa käytetään tehokkainta mahdollista liikerataa, jossa luisia tukirakenteita pystytään hyödyntämään mahdollisimman[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Mikä on kaarijalka ja mihin se voi altistaa?

Kirjoittajat: Antti Marttinen, fysioterapeutti OMT, alaraajafysioterapeutti (SAFY). Työskentelee Movement Fysios Vantaalla ja Mehiläinen Leppävaarassa. antti@movementfysios.fi Antti Mässeli, fysioterapeutti YAMK, alaraajafysioterapeutti (SAFY). Työskentelee Mehiläinen Terapiapalvelut Myyrmäessä, Malmilla sekä Tikkurilassa. Suomen Alaraajafysioterapian Yhdistyksen (SAFY) sihteeri, Jalkaspesialisti.fi perustaja. ajj.masseli@gmail.com 1. Johdanto Kaarijalka eli pes cavus on laaja käsite. Se käsittää varsin erilaisia tilanteita toiminnallisesti ja esteettisesti lievistä supinaatioasentoisista[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Testaamalla lisää (epä)varmuutta kliiniseen työhön – ymmärrä testaamisen sudenkuopat

Koska olet viimeksi pysähtynyt pohtimaan asiakkaasi tutkimisessa käyttämiäsi testejä? Ovatko ne luotettavia? Tiedätkö, millaisia johtopäätöksiä niiden tuloksista on tutkimukseen perustuen mahdollista tehdä? Teetkö oppimiasi testejä rutiininomaisesti, vai valikoitko sopivat testit tilannekohtaisesti ja vaikuttavatko saamasi tulokset siihen, millaisen hoitointervention suunnittelet asiakkaallesi? Tuki- ja liikuntaelinten (tule) vaivojen erotusdiagnostiikkaan ja tule-toiminnan tutkimiseen on kirjallisuudessa kuvattu lukematon määrä erilaisia[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Nilkan nyrjähdys

Kirjoittajat: Antti Mässeli, fysioterapeutti (YAMK), työskentelee Fysios Mehiläinen Myyrmäessä, Suomen Alaraajafysioterapian Yhdistyksen (SAFY) sihteeri ja Jalkaspesialisti.fi perustaja, Santeri Pulkkinen, jalkaterapeutti (AMK). Ei sidonnaisuuksia Tekstissä keskitymme nilkan lateraalisten nivelsiteiden vamman kuntoutukseen. Kerromme kirjoituksessa myös vamman liitännäisvammoista, tutkimisesta ja ennusteesta. Tekstin lopusta löydät näyttöön perustuvan suosituksemme vamman kuntoutukseen ohjaamisesta. Nilkan nyrjähdyksessä on usein kyse nilkan lateraalisten nivelsiteiden[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Auttaako TULE-vaivojen alaryhmittely asiakkaiden tutkimista ja hoitoa?

Hannu Luomajoki TULE-vaivojen diagnostisoinnissa perinteinen lääketieteellinen malli on pitkälti kudoslähtöistä. Lääkärin tavoitteena on antaa diagnoosi vantaanotolle tulevalle asiakkaalle, potilaalle. Usein diagnoosi on kudosperäinen sanahirviö kuten periartritis humeroscapularis, diskusprotruusio, fasettinivelen kuluma tai bursitis. Miten fysioterapeutti suhtautuu annettuun diagnoosiin? Ei luultavasti kovinkaan vakavasti. Toivottavasti. Lääkärin diagnoosi on hyvä, jos se selittää vaivan syyn. Näin voisi olla esimerkiksi[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

ACL-repeämän jälkeinen fysioterapia, osa 2/3

Kyseessä on kolmiosaisen ACL-repeämän hoitoa ja kuntoutusta käsittelevän blogikirjoitussarjan toinen osa. Tässä kirjoituksessa käsitellään laadukkaan ja tarkoituksenmukaisen fysioterapian toteutusta ja sen kulmakiviä keskivaiheen kuntoutuksen osalta. Kirjoitussarjan aiemmin julkaistussa ensimmäisessä osassa aiheena on ACL-repeämän jälkeinen hoitolinjan valinta sekä alkuvaiheen fysioterapiaohjaus. Viimeisessä kolmannessa osassa keskiössä on puolestaan urheiluun paluu ja siinä huomioitavat asiat ACL-repeämän jälkeen. — Eturistisidevamman[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Miten opimme liikuntataitoja – oppimisen taustateoriat

Miten taitoja kannattaisi harjoitella? Miten opimme taitoja? Kuinka taitoja valmennetaan? Nämä ovat kysymyksiä, joihin haetaan vastauksia erilaisten taustateorioiden kautta. Liikunta- ja urheilutaitojen oppimista pyritään ymmärtämään ja selittämään teorioilla, koska vanhan sanonnan mukaan ”Hyvä teoria on parasta käytäntöä.” Tällä hetkellä lukuisista taitoteorioista kolme on näytöiltään ja yleisyydessään ylitse muiden. Ne ovat informaation prosessointiteoria, ekologinen dynamiikka ja[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Kaarijalan tutkiminen ja konservatiivinen hoito

Kirjoittajat: Antti Mässeli, fysioterapeutti YAMK, alaraajafysioterapeutti (SAFY). Työskentelee Mehiläinen Terapiapalvelut Myyrmäessä, Malmilla sekä Tikkurilassa. Suomen Alaraajafysioterapian Yhdistyksen (SAFY) sihteeri, Jalkaspesialisti.fi perustaja. ajj.masseli@gmail.com Antti Marttinen, fysioterapeutti OMT, alaraajafysioterapeutti (SAFY). Työskentelee Movement Fysios Vantaalla ja Mehiläinen Leppävaarassa. antti@movementfysios.fi Keskitymme tässä tekstissä erityisesti pes cavuksen kliiniseen arvioon ja konservatiiviseen hoitoon, mutta käsittelemme lyhyesti läpi myös kirurgista hoitoa ja[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

SI-NIVELKIPU – LIIKAA JA LIIAN VÄHÄN HUOMIOITU

Vesa Lehtola ftOMT, FT, kouluttaja SI-NIVELKIPU – LIIKAA JA LIIAN VÄHÄN HUOMIOITU ”Korjaan lantiosi virheasennon pikaisesti” lukee paikallislehden ilmoituksessa. Samaan aikaan paikkakunnalla järjestettävässä selkäkipuun keskittyvässä seminaarissa kuullaan väite: ”Si-nivel ei voi olla kivun lähde luonnollisen jäykkyytensä takia”. Polarisaatiolta ei siis voi välttyä tässä aiheessa. Vai voiko? Löytyisikö kultainen keskitie pohtimalla lantiorenkaan anatomiaa ja syventymällä tutkimusnäyttöön.[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Niskaperäinen huimaus

Johdanto Huimaus on epätodellista liikkeen kokemista, joka voi merkittävästi heikentää yksilön toimintakykyä ja elämänlaatua sekä se usein aiheuttaa ahdistusta ja liikkumisen pelkoa. Huimauksen kehittyminen liittyy siihen, että aivot eivät kykene muodostamaan selkeää kuvaa kolmiulotteisesta todellisuudesta liikkeen ja asennon kannalta. Aivot muodostavat tämän kehollisen ja spatiaalisen orientaation näkökentän (visuaalinen), tasapainoelinten (vestibulaarinen) ja tukikudosten (proprioseptiivinen) välittämien aisti-informaatioiden[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Voimaharjoittelussa välineet ovat toissijaiset, periaatteet sen sijaan eivät

Voimaharjoittelu mielletään usein tarvittavan välineistön puolesta vaativaksi harjoitusmuodoksi. Todellisuudessa tilanne on kaikkea muuta kuin sitä. Riittävällä tietotaidolla ja sovelluskyvyllä on mahdollista tehdä tuotteliasta harjoittelua niin yksilö- kuin joukkueharjoitustilanteissa. Tässä tekstissä käydään läpi voimaharjoittelun yleisiä periaatteita, eri harjoitusmuotojen vahvuuksia ja heikkouksia sekä ennen kaikkea olemassa olevan tiedon hyödyntämistä parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Periaatteet ensin Metodit ovat[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Kohtaamisia vastaanotollasi – Vesa Lehtola (FT, ft OMT)

Tarinoita, joiden pääosissa ovat vuorollaan vastaanotollesi saapuvat selkäkipuiset: Leena 50-vuotta, Janika 14-vuotta ja Jesse 35-vuotta. Ohjaajana ja dramaturgina toimit sinä, arvon kollegani. Toimistotyötä tekevän Leenan pitkittyneelle selkävaivalle on erikoislääkärikäynnin jälkeen annettu diagnoosi välilevyn pullistuma. Janikan harrastuksena on taitoluistelu ja hänellä on juuri todettu lannerangan rasitusosteopatia. Jesse on rakennusalan yrittäjä, joka eilisessä kuormanpurku-tilanteessa satutti alaselkänsä. Jesse[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

ACL-repeämän jälkeinen fysioterapia, osa 1/3

Kyseessä on kolmiosaisen ACL-repeämän hoitoa ja kuntoutusta käsittelevän blogikirjoitussarjan ensimmäinen osa. Tässä kirjoituksessa käsitellään ACL-repeämän jälkeistä hoitolinjan valintaa sekä alkuvaiheen fysioterapiaohjausta. Kirjoitussarjan toisessa osassa käsitellään puolestaan laadukkaan fysioterapian toteutusta ja sen kulmakiviä. Viimeisessä kolmannessa osassa keskiössä on paluu urheilun pariin ja siinä huomioitavat asiat ACL-repeämän jälkeen. — Polven eturistisiteen (ACL) repeämä on yleinen urheiluun ja[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Voimaharjoituksen suunnittelu: pää- ja apuliikkeiden sijoittaminen

Liikevalinnat ovat yksi voimaharjoitusohjelman kulmakivistä. Se, että miten miten ne sijoitetaan harjoitusohjelmaan merkitsee yhtä lailla. Tässä kirjoituksessa käydään läpi eri tapoja hyvän harjoituskokonaisuuden koostamiseksi. Kaikki liikevalinnat eivät ole samanarvoisia Ensimmäiseksi on hyvä lähteä liikkeelle määritelmistä. Mikä on pääliike ja toisaalta apuliike? Sekä mikä erottaa ne toisistaan? Pääliikkeet ovat tyypillisesti moninivelliikkeitä, jotka ovat kantavat päävastuun harjoituskerralta[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Tekoäly tekee näkymättömän näkyväksi – kehitä urheilijasi kiihdytyksen avainkohdat

Valmentajan käytännön opas kiihdyttävän juoksun biomekaniikkaan ja yksilölliseen kehittämiseen. Kiihdytysvaihe on urheilusuorituksen kriittinen hetki, jossa pienet tekniset yksityiskohdat voivat tehdä suuren eron. Tässä blogikirjoituksessa esittelemme valmentajille konkreettisen toimintamallin kiihdytyskyvyn kehittämiseen – aina biomekaniikan perusteista yksilöllisten erojen tunnistamiseen ja havainnointiin. Käymme läpi, miten Vuemotionin askelanalyysien tuloksia voi hyödyntää harjoittelussa, ja esittelemme ThingLink-oppaan, joka havainnollistaa, miten uusi[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Tempomuunnokset ovat tehokas työkalu voimaharjoittelussa, mutta ei syystä, jota usein oletetaan

Tempo eli toiston vaiheiden suoritusnopeus on yksi voimaharjoittelun muuttujista. Oikein ja harkiten sovellettuna se voi antaa tuntuvia hyötyjä. Tyypillisesti tempomuunnosten käyttö on yhdistetty lihaskasvuun tähtäävään harjoitteluun, mutta liikeoppimisen puolelta löytyvät edut ovat todennäköisesti vieläkin suuremmat. Tempo – yksi muuttujista Voimaharjoittelun muuttujiin lukeutuvat liikevalinnat ja mahdolliset -parit, intensiteetti, sarjapituus, volyymi, lepojaksot ja tämän artikkelin aiheena oleva[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Alaselän liikekontrollin häiriö – miten kannattaa toimia?

Aallonharjalla on helppo surffailla. Myös fysioterapiassa: trendikkäät, myönteisesti näyttöön perustuvasti esitellyt metodit vaihtuvat vuosikymmenten myötä. Kaiken kattavaksi ja mullistavaksi ratkaisuksi selkäkipuun (vihdoinkin se on löytynyt!) on ehdotettu neuraalikudoksen mobilisaatiota (1990-luvulla), syvien lihasten harjoitteita (vuosituhannen vaihde), liikekontrollin häiriön harjoitteita (2000-10), faskian manuaalisia mobilisaatioita ja biopsykososiaalista lähestymistapaa. Omaan elämääni sijoittui väitöstyöni aiheen suunnittelu vuonna 2010. Aiheeksi valikoitui[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Jännityspäänsärky

Me kuntoutusalan ammattilaiset kohdataan jatkuvasti päänsärystä kärsiviä asiakkaita, eikä ihme, sillä jännityspäänsärkyä esiintyy globaalisti 26 %:lla, tehden siitä yhden maailman yleisimmistä vaivoista. Päänsärkytyypeistä juuri jännityspäänsärky on kaikista yleisin. Sen syntyperä on vielä toistaiseksi tuntematon eikä sen määrittelystä ole saatu yksimielisyyttä, joka osaltaan vaikeuttaa asianmukaiseen hoitoon hakeutumista ja sen täsmähoitoa.Jännityspäänsärystä kärsii niin nuoret kuin vanhemmatkin, pääosin[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

ACL-repeämän jälkeinen fysioterapia, osa 3/3

Kyseessä on kolmiosaisen ACL-repeämän hoitoa ja kuntoutusta käsittelevän blogikirjoitussarjan viimeinen osa. Tässä kirjoituksessa pureskellaan loppuvaiheen kuntoutusta, urheiluun paluuta ja tässä huomioitavia asioita sekä RTS-testaamista. Kirjoitussarjan aiemmin julkaistussa ensimmäisessä osassa aiheena on ACL-repeämän jälkeinen hoitolinjan valinta sekä alkuvaiheen fysioterapiaohjaus. Kirjoitussarjan toisessa osassa keskiössä on puolestaan laadukkaan ja tarkoituksenmukaisen fysioterapian toteutus ja sen kulmakivet ACL-repeämän jälkeen. —[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti