Tarinoita, joiden pääosissa ovat vuorollaan vastaanotollesi saapuvat selkäkipuiset: Leena 50-vuotta, Janika 14-vuotta ja Jesse 35-vuotta. Ohjaajana ja dramaturgina toimit sinä, arvon kollegani.
Toimistotyötä tekevän Leenan pitkittyneelle selkävaivalle on erikoislääkärikäynnin jälkeen annettu diagnoosi välilevyn pullistuma. Janikan harrastuksena on taitoluistelu ja hänellä on juuri todettu lannerangan rasitusosteopatia. Jesse on rakennusalan yrittäjä, joka eilisessä kuormanpurku-tilanteessa satutti alaselkänsä. Jesse on huomenna lähdössä lomamatkalle Lanzaroteen, mihin on yli kuuden tunnin lentoaika.
Ennen kuin alaselkävaivainen asiakas saapuu vastaanotollesi, hänestä on todennäköisesti saatavilla taustatietoja erilaisten etukäteen täytettävien esitietolomakkeiden muodossa. Ja jos omassa työkäytännössäsi olet luonut jonkinlaisen runkotekstin ensimmäiselle tutkimustilanteelle, pyri täydentämään esitietoja jo ennen asiakkaan fyysistä saapumista. Luo työtilasi olosuhteet sellaisiksi, että asiakkaan saapuessa olet valmis kohtaamiseen: asetu tilassa niin, että katsekontakti on koko haastattelusi ajan mahdollinen. Jos olet myöhässä asiakkaallesi ilmoitetusta vastaanottoajasta, käy se pahoitellen ilmoittamassa hänelle asiakasodotustilassa. Pukeudu, käyttäydy ja liiku itsellesi luontevasti. Ja sitten seuraa tärkein; avarra mielesi asiakkaan haastattelussa esiintyvään tarinaan. Deletoi oman koulukuntaoppisi tarkkaan kategoriseen malliin käytetyt johdattelevat kysymyksesi ja keskity kuuntelemaan.
Kun Leena, Janika ja hänen äitinsä sekä Jesse kertovat omaa selkävaivansa taustaa, malta olla keskeyttämättä kertomusta. Täydentävien kysymystesi aika tulee kyllä myöhemmin. Leenalla saattaa olla eletyn elämän myötä aiempia selkäkipuepisodeja ja näiden voittamiseen hyviksi koettuja ratkaisuja. Tai yhtä lailla hän saattaa vaikuttaa jo näiden aiempien kipujaksojen lamaannuttamalta. Janikan kertomusta täydentää huoneeseen saapunut äiti. Ovatko selkäkipuisen Janikan ja hänen äitinsä kuvaukset samankaltaisia vai eroavatko ne toisistaan? Vaikuttaako tytär turhautuneelta harjoittelukieltoon ja samanaikaisesti äiti pelokkaalta tyttärensä selän tulevaan aikuisuuden kuntoon? Miten akuuttikipuinen Jesse kuvaa lähestyvän lentomatkan aiheuttamaa tunnereaktiota? Asiakkaiden kuvaamia kipuun tai muihin oireisiin liittyviä omia persoonallisia ilmaisuja kannattaa merkitä runkotekstiisi. Niiden ilmaisujen käyttäminen myöhemmin kliinisen tutkimisen yhteydessä tai tutkimuksesi yhteenvetoa esitellessäsi vakuuttaa asiakkaasi kyvystäsi kuunnella ja asettumisesta hänen puolelleen. Vaikkapa tehdessäsi suoran jalan kohotustesti voit kysyä: ”tuntuuko nyt se juiliminen, jonka alussa mainitsit?”. Joidenkin asiakkaiden kohdalla tämä mahdollisuus avoimeen kertomukseen tuo kuultavaksesi muidenkin kehonosien kipukohdat ja aiempien terapeuttien huonot ja hyvät ominaisuudet. Vuodatuksen pituus ja aiheesta poikkeaminen kuuluu asiaan. Ensimmäinen mahdollisuus tehdä yhteistyössä asiakkaan kanssa eräänlainen väliyhteenveto on tämän avoimen kertomuksen jälkeen. ”Jesse, sinun selkäkipusi alkoi äkillisesti siirtäessäsi sementtisäkkiä peräkärryyn. Kipusi paikallistuu lannerangan oikealle puolelle eikä ole aiheuttanut alaraajaoireita. Olet lääkinnyt kipuasi tulehduskipulääkkeillä, joista koet lievää apua kivun lievennyttyä pahimmasta 8/10 -tilanteesta nykyiseen 5/10 -tilaan”.
Selkäongelmaisilla kipu on tyypillisin syy hakeutua lääkärin tai fysioterapeutin vastaanotolle. Tässä vaiheessa haastattelua seuraakin hetki, jolloin kipufysiologisesti voi esittää täydentäviä kysymyksiä. Mitkä asiat pahentavat tai helpottavat oireita? Oletko huomannut ihotunnossa muutoksia? Kunkin asiakkaan taustat huomioiden olisi tarvittaessa pois suljettava vaarallisen, onneksi harvinaisen, selkäkivun mahdollisuus niin sanottujen punaisten ja oranssien lippujen kysymyksillä. Kuinka wc-toiminnat sujuvat?
Kivun lievittyminen on yksi todennäköinen fysioterapian tavoite selkäkipuisella asiakkaallasi. Pitäytyminen ainoastaan kipuun liittyvissä kysymyksissä ei mielestäni ole riittävää, vaan jo ensimmäisellä käynnillä kannattaa mitata minkälaisia asiakkaallesi tärkeitä toimintoja selkävaiva rajoittaa. Yksinkertaisin ja päteväksi todettu mittari on PTA (Potilaskohtainen toiminnallinen asteikko). Kysy aluksi yhdestä kolmeen toimintaa, joita tämänhetkinen kiputila rajoittaa. Sen jälkeen asiakas antaa kullekin niistä toiminnoista numeron 0-10 verratessa toimintaa ennen kiputilan alkamista. Jessellä ”Vasemman sukan pukeminen istuallaan” sujuu tasolla 3/10. PTA toimii alku- ja loppumittauksena fysioterapiaintervention tehokkuudesta. Mutta ei siinä vielä kaikki. Asiakkaan PTA:han kuvaamien hänelle merkityksellisten toimintojen luettelo kuvaa hänen tavoitehierarkiaansa sekä antaa fysioterapeutille selkeämmän toimintasuunnitelman esimerkiksi ohjattaville kotiharjoitteille. Leena, Janika ja Jesse vastaavat todennäköisesti hyvin erilaisia toimintakykyjensä heikentymisiä alkaen Leenan pitkän istumisen vaikeudesta Janikan kaksoisaxel-hypyn alastulon hallintaan. Kiinnittäessäsi huomiota toimintakyvyn muutoksiin asiakkaasi vastaanottaa ja käsittelee vuorovaikutuksessanne viestiä: tämä terapeutti on valmis auttamaan minua selviytymään, ei ainoastaan lievittämään (lyhytkestoisesti) kipuani.
Selkävaivaansa valittava asiakas ei ole rikki mennyt koneisto. Hän on ajatteleva ja tunteva ihminen erilaisine kipuun liittyvine toiveineen, pelkoineen ja uskomuksineen. Leenan ja Janikan tapauksissa selkävaivalle on annettu luotettava diagnoosi, mutta se diagnoosi ei määritä kuntoutumisen ennustetta. Kaksi luotettavaa ja pätevää mittaria asiakkaan asenteita ja selkäkipuun liittyviä uskomuksia kuvaamaan ovat Örebro ja StaRT-mittarit. Suosittelen näistä jommankumman käyttämistä rutinoidusti. Mittareiden alkuperäisenä tarkoituksena on ollut antaa ennuste asiakkaan selkäkivun pitkittymisriskille. Siinä ne eivät ole täydellisiä, mutta mittareiden helppokäyttöisyys antaa nopeasti fysioterapeutille eväitä purkaa keskustelun avulla toipumista hidastavia uskomuksia. ”Miten olet päätynyt ajatukseen liikkumisen olevan vaarallista sinun tilanteessasi?”. 14-vuotias Janika on siinä mielessä erikoisasemassa, että kyseiset mittarit ovat pätevöitetty aikuisille selkävaivaisille. Muutenkin kahden henkilön ollessa vastaanottohuoneessa asiakkaina yhden henkilön selkäkivun vuoksi, taustavaikuttajat ovat tavallista laajemmat: esimerkiksi liikkumisen vaarallisuuteen selkäkivun yhteydessä vaikuttavat Janikan, tämän äidin sekä sinun, arvon kollega, uskomukset ja asenteet. Enkä edes luetellut valmentajaa enkä seurakavereita… Entä akuutisti eilen selkänsä kipeyttänyt Jesse? Huomenna tulisi kyetä istua lentokoneessa yli kuusi tuntia ja hänen toiveissaan on ”nikamalukon aukaisu”. Jääköön Örebrot loman jälkeisille mahdollisille uusintakäynneille. Jos tietoisesti, yhdessä asiakkaan kanssa, jo tutkimisen tässä vaiheessa päädytte mekanistiseen lähestymistapaan; ratkaisu jättää taustatiedot vajaiksi, mutta saattaa silti johtaa juuri siihen lopputulokseen mitä asiakas tuli sinulta hakemaan.
Olet päässyt ensimmäisellä käyntikerralla vaiheeseen, jossa kaikki etukäteisinformaatio, juuri suoritettu haastattelu täydentävine kysymyksinesi sekä täytetyt mittarit muodostavat mielessäsi jatkosuunnitelman varsinaiseen kliiniseen tutkimiseen. Tässä kannattaa pysähtyä ja tehdä yhteenveto taustatiedoista. ”Leena, kuvaamasi oireisto vaikuttaa olevan yhteneväinen saamaasi välilevypullistuma-diagnoosiin. Sinulla on vaikeuksia istua pitempään kuin viisi minuuttia, jonka jälkeen ne kuvaamasi muurahaiset alkavat vaeltaa oikean säären alueella. Mielestäni nyt tulisi tehdä vielä kliininen tutkimus, jossa alaselän taivutustesteillä katsotaan liikkuvuutta, hermokudoksen testeillä iskias-hermon liukumiskykyä ja erilaisilla refleksi- ja ihotuntomittauksilla saadaan lähtötilanteesi kartoitettua. Mitä mieltä olet tästä?”. Vaiheittain tehtävä väliyhteenveto sitouttaa asiakasta tutkimustilanteeseen ja vaikuttaa terapeutti-asiakas -suhteen luottamuksellisuuteen myönteisesti.
Asiakaskeskeisyydeksikin sitä voisi nimittää.
Ja kun seuraavaksi siirryt kliiniseen tutkimiseen, uskon, että nostaessasi iskiaskipuisen asiakkaasi suoran jalan kohotustestiä hän uskaltaa olla tilanteessa rennommin.
Vesa Lehtola
FT, ftOMT
Coronaria Fysioterapia Kotka
