Vuosi: 2025

Voimaharjoituksen suunnittelu: pää- ja apuliikkeiden sijoittaminen

Liikevalinnat ovat yksi voimaharjoitusohjelman kulmakivistä. Se, että miten miten ne sijoitetaan harjoitusohjelmaan merkitsee yhtä lailla. Tässä kirjoituksessa käydään läpi eri tapoja hyvän harjoituskokonaisuuden koostamiseksi. Kaikki liikevalinnat eivät ole samanarvoisia Ensimmäiseksi on hyvä lähteä liikkeelle määritelmistä. Mikä on pääliike ja toisaalta apuliike? Sekä mikä erottaa ne toisistaan? Pääliikkeet ovat tyypillisesti moninivelliikkeitä, jotka ovat kantavat päävastuun harjoituskerralta[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Tekoäly tekee näkymättömän näkyväksi – kehitä urheilijasi kiihdytyksen avainkohdat

Valmentajan käytännön opas kiihdyttävän juoksun biomekaniikkaan ja yksilölliseen kehittämiseen. Kiihdytysvaihe on urheilusuorituksen kriittinen hetki, jossa pienet tekniset yksityiskohdat voivat tehdä suuren eron. Tässä blogikirjoituksessa esittelemme valmentajille konkreettisen toimintamallin kiihdytyskyvyn kehittämiseen – aina biomekaniikan perusteista yksilöllisten erojen tunnistamiseen ja havainnointiin. Käymme läpi, miten Vuemotionin askelanalyysien tuloksia voi hyödyntää harjoittelussa, ja esittelemme ThingLink-oppaan, joka havainnollistaa, miten uusi[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Liikerata voimaharjoittelussa – suurempi on yleensä parempi

Liikerata tai liikelaajuus on yksi voimaharjoittelun ikivihreitä puheenaiheita. Vaikka aiheeseen liittyy tilannekohtaisia huomioita ja erityistapauksia, yksi ja suoraviivainen menettely on hyvä valinta useimmissa tilanteissa. Liikeradan määrittelyLiikerata voidaan määrittää harjoitteen ylä- ja ala-asennon välisenä etäisyytenä. Mitä näiden kahden pisteen välillä tapahtuu, on oma lukunsa. Hyvässä suorituksessa käytetään tehokkainta mahdollista liikerataa, jossa luisia tukirakenteita pystytään hyödyntämään mahdollisimman[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Mikä on kaarijalka ja mihin se voi altistaa?

Kirjoittajat: Antti Marttinen, fysioterapeutti OMT, alaraajafysioterapeutti (SAFY). Työskentelee Movement Fysios Vantaalla ja Mehiläinen Leppävaarassa. antti@movementfysios.fi Antti Mässeli, fysioterapeutti YAMK, alaraajafysioterapeutti (SAFY). Työskentelee Mehiläinen Terapiapalvelut Myyrmäessä, Malmilla sekä Tikkurilassa. Suomen Alaraajafysioterapian Yhdistyksen (SAFY) sihteeri, Jalkaspesialisti.fi perustaja. ajj.masseli@gmail.com 1. Johdanto Kaarijalka eli pes cavus on laaja käsite. Se käsittää varsin erilaisia tilanteita toiminnallisesti ja esteettisesti lievistä supinaatioasentoisista[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Kaarijalan tutkiminen ja konservatiivinen hoito

Kirjoittajat: Antti Mässeli, fysioterapeutti YAMK, alaraajafysioterapeutti (SAFY). Työskentelee Mehiläinen Terapiapalvelut Myyrmäessä, Malmilla sekä Tikkurilassa. Suomen Alaraajafysioterapian Yhdistyksen (SAFY) sihteeri, Jalkaspesialisti.fi perustaja. ajj.masseli@gmail.com Antti Marttinen, fysioterapeutti OMT, alaraajafysioterapeutti (SAFY). Työskentelee Movement Fysios Vantaalla ja Mehiläinen Leppävaarassa. antti@movementfysios.fi Keskitymme tässä tekstissä erityisesti pes cavuksen kliiniseen arvioon ja konservatiiviseen hoitoon, mutta käsittelemme lyhyesti läpi myös kirurgista hoitoa ja[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

SI-NIVELKIPU – LIIKAA JA LIIAN VÄHÄN HUOMIOITU

Vesa Lehtola ftOMT, FT, kouluttaja SI-NIVELKIPU – LIIKAA JA LIIAN VÄHÄN HUOMIOITU ”Korjaan lantiosi virheasennon pikaisesti” lukee paikallislehden ilmoituksessa. Samaan aikaan paikkakunnalla järjestettävässä selkäkipuun keskittyvässä seminaarissa kuullaan väite: ”Si-nivel ei voi olla kivun lähde luonnollisen jäykkyytensä takia”. Polarisaatiolta ei siis voi välttyä tässä aiheessa. Vai voiko? Löytyisikö kultainen keskitie pohtimalla lantiorenkaan anatomiaa ja syventymällä tutkimusnäyttöön.[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti