Pohjallisia käytetään jalan kipujen vähentämiseen, jalkineen käyttömukavuuden lisäämiseen, paineen tasaamiseen sekä esimerkiksi stabiliteetin lisäämiseen.
Riippuen patologiasta ja ongelman paikasta, eri pohjallismalleilla pyritään vaikuttamaan voimien kohdistumiseen, ajoitukseen sekä jonkin verran myös liikkeen määrään. Pohjallisilla voidaankin vaikuttaa esimerkiksi nilkan eversiomomenttiin ja polven adduktiomomenttiin (1).
Pohjallisten valmistamiseen tai vaikutusten arvioimiseen ei ole yksiselitteisiä kansainvälisesti sovittuja tapoja. Lisäksi tutkimustiedon hyödynnettävyyttä heikentää se, ettei pohjallisten toimivuutta koskevissa tutkimuksissa aina olla kuvailtu pohjallisissa käytettyjä materiaaleja tai valmistustapoja.
Plantaarifaskiitti
Plantaarifaskiittia voidaan hoitaa monella tapaa, mutta mikään metodi ei poista varmuudella kantapään alueen kipua. Pohjalliset voivat vähentää kipua jonkin verran, mutta niiden käyttö ei saa olla ainoa interventio hoidettaessa ko. vaivaa.
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja meta-analyysin mukaan muotoillut pohjalliset ilmeisesti vähentävät kipua 7 – 12 viikon aikajänteellä plantaarifaskiitissa verratuna pohjallisiin ilman muotoilua. Lyhyellä aikajänteellä tulokset olivat epäjohdonmukaisia. Toimintakyvyn muutoksista pohjallisten käytöllä ei ollut kirjallisuuskatsauksen mukaan näyttöä. Valmispohjalliset ja yksilölliset pohjalliset saattavat olla yhtä tehokkaita vähentämään kipua plantaarifaskiitissa. (2.)
Muotoillut pohjalliset saattavat olla tehokkaampia vähentämään oireita kuin kantakupit (3). Pohjallisilla ja yölastoilla saattaa olla samankaltainen vaikutus kivun vähentymiseen plantaarifaskiitissa (4, 5, 6). Pohjallisten käyttöön sitoutuminen on yleisesti ottaen parempaa kuin yölastojen käyttöön sitoutuminen.
Pohjallisten kipua lievittävän vaikutuksen voi usein tuntea heti pohjallisen käyttöönoton yhteydessä. Kaikille ne eivät kuitenkaan tuo suurta vaikutusta oireiluun.
Kuntoutujat hyötynevät plantaarifaskiitissa pohjallisista samalla tavalla, olipa heillä matala, normaalikorkuinen tai korkea jalkaterän kaari. Kaarijalkaan ja hyvin matalan kaaren omaavaan jalkaan yksilölliset pohjalliset ovat perusteltuja, mutta muutoin laadukkaat valmispohjalliset ovat riittävät. Erityisesti nousujohteista kuormituskestävyyttä parantavaa korkeaintensiteettistä harjoittelua vaivassa ei kannata unohtaa (7).
Tibialis posteriorin toimintahäiriö
Tibialis posteriorin toimintahäiriö on alidiagnosoitu jalkaterän ongelma (8). Rasituksessa paheneva kipu paikantuu tyypillisesti jalkaterän sisäreunalle, lähelle sisempää kehräsluuta.
I ja II asteen tibialis posteriorin toimintahäiriössä harjoittelun, yksilöllisten pohjallisten ja muiden apuvälineiden avulla voidaan pyrkiä parantamaan toimintakykyä sekä vähentämään jalan kipua. Tarpeeksi aikaisessa vaiheessa aloitetulla kuntoutuksella pyritään välttämään mahdollinen leikkaushoito.
Severin tauti
Severin taudissa käytetään usein kantapään liikettä stabiloivia pohjallisia. Pohjallisissa voi olla myös kiilauksia.
Kivulias kaarijalka
Yksilöllisten pohjallisten käytöstä kivuliaan kaarijalan hoidossa on vahvaa näyttöä (9). Kaarijalassa paine jakautuu korostuneesti pienemmälle alueelle ja esimerkiksi päkiän alueen oireilu voi olla tyypillistä. Pohjallisella voidaan kaarijalassa tasata painetta. Lisäksi kaarijalkaan suunnatuissa pohjallisissa voidaan käyttää kiilauksia (10).
Vaivaisenluu
Suomessa toteutetun tutkimuksen sisäänottokriteereinä oli muun muassa maksimissaan 35 asteen hallux valgus asento ja kivulias bunion. Pohjallisista lienee hyötyä kuuden kuukauden kontrollissa verrattuna ryhmään joka ei saanut hoitoa. 12 kuukauden kohdalla leikkaus oli selkeästi hyödyllisin. (11.)
Varpaat ja päkiä tarvitsevat riittävästi tilaa toimiakseen jalkineessa optimaalisella tavalla. Tämä korostuu erityisen paljon vaivaisenluussa, vaikka asiaan on syytä puuttua monessa muussakin jalan alueen ongelmassa. Yksilöllisten pohjallisten teon yhteydessä kuntoutujan jalkineeseen tulee usein samalla otettua kantaa. Pohjallista ei tule leikata sopivaksi pääasiallisesti jalkineen perusteella vaan kuntoutujan jalan perusteella. Mikäli jalan koon perusteella sopivaksi leikattu pohjallinen ei mahdu jalkineeseen, niin kuntoutuja ohjataan usein hankkimaan sopivan kokoiset jalkineet.
Isovarpaan tyvinivelen nivelrikko
Isovarpaan tyvinivelen nivelrikossa nivelen liikettä vähentävistä pohjallisista saattaa olla hyötyä verrattuna lumepohjallisiin 12 viikon kohdalla (12).
Päkiän kipu
Sekundaarisessa metatarsalgiassa painetta jakavista pohjallisista saattaa olla hyötyä (13). Perinteisesti päkiän kivussa on muun kuntoutuksen lisäksi käytetty pitkittäiskaarta tukevia pohjallisia, joihin on yhdistetty poikittaiskaaren tuenta. Päkiäpelotin/ poikittaiskaaren tuennan avulla voidaan muun muassa jakaa päkiän alueelle tulevaa kuormitusta.
Akillesjänteen tendinopatia
Akillesjänteen keskikolmanneksen tendinopatian eksentristen harjoitteiden lisänä käytettiin Munteanun ym. tutkimuksessa sovittujen kriteerien mukaan kiilattuja pohjallisia ja ilman tukiominaisuuksia olevia pohjallisia. Tutkimuksessa käytettyjen pohjallisten tyyppisistä ortooseista ei liene lisähyötyä jos kuntoutuja tekee eksentrisiä harjoitteita. (14.) Pohjalliset tai kantakorotus näyttäisivät kuitenkin vähentävän akillesjänteeseen juostessa kohdistuvaa kuormitusta matalakaarisen jalkaterän omaavilla kuntoutujilla (15). Pohjalliset eivät näytä kuitenkaan olevan ensisijaisten asioiden joukossa akillesjänteen tendinopatian kuntoutuksessa.
Krooninen nilkan epävakaus
Yksilölliset ja valmispohjalliset saattavat parantaa asennon hallintaa nilkan kroonisessa epävakaudessa. Pohjallisten vaikuttavuutta nilkan uudelleen nyrjähtämisen esiintymiselle vaatii lisätutkimuksia. (16.) Nilkan nyrjähdyksen uusiutumisen ennaltaehkäisyssä terapeuttinen harjoittelu ja nilkkatuet ovat kuitenkin hoidon kulmakiviä.
Alaraajojen pituusero
Alaraajojen pituusero voi olla rakenteellista tai toiminnallista. Vähäisestä pituuserosta ei useimmiten ole haittaa.
Pohjallisia voidaan käyttää rakenteellisessa pituuserossa. Pituuseron hoidossa on käytetty myös kantakorotuksia, mutta teorian mukaan kantakorotusten pitkäaikaisesta käytöstä saattaa olla haittaa. Korotus kannattaa tehdä jalkineen ulkopohjaan, mikäli korotusta on syytä tehdä yli 1 – 1,5cm. Toisinaan tilaa hoidetaan esimerkiksi leikkauksella.
Alaselkäkivun hoito
Alaselkäkivun hoidossa tai ennaltaehkäisyssä pohjallisten käytöstä ei ole riittävästi näyttöä (17).
Patellofemoraalinen kipu
Patellofemoraalisessa kivussa harjoittelu on erityisen tehokasta. Näyttö pohjallisten käytölle harjoittelun lisänä lyhyellä aikajänteellä on ristiriitaista (18). Eräässä tutkimuksessa valmispohjallisten tehokkuus oli jopa yhtä merkittävää verrattuna harjoitteluun lyhyellä aikajänteellä (19). Pohjallisia voidaan käyttää tutkijoiden teorian mukaan patellofemoraalisessa kivussa erityisesti, mikäli jalkaterän pronaatio on pitkittynyttä (18).
Kuva 2. Patellofemoraalisessa kivussa lumpio voi ohjautua lateraalisesti. Lumpion lateralisoitumiseen voi vaikuttaa jalkaterän ja lantion heikko hallinta.
Polven nivelrikko
Mediaalisessa polven nivelrikossa on käytetty perinteisesti ulkosivultaan kiilattuja pohjallisia ja lateraalisessa polven nivelrikossa sisäsivultaan kiilattuja pohjallisia.
Polven valgus- suuntaisessa virheasennossa sisäsivultaan kiilatut pohjalliset yhdessä nilkkatuen kanssa saattavat vähentää kipua ja parantaa toimintakykyä polvinivelen ulkosivun nivelrikossa. (20.)
Varus- suuntaisessa virheasennossa pohjallisella pyritään vähentämään polven sisäsivulle kohdistuvaa kuormitusta. Ulkosivultaan kiilattujen pohjallisten näyttö lievän polven mediaalisen nivelrikon hoidossa on niukkaa kivun lievittämisen ja toimintakyvyn parantamisen osalta, mutta tulehduskipulääkkeiden käyttöön kirjallisuuskatsauksen mukaan niillä voi olla alentava vaikutus (21). Kuntoutujien kokemus tuen käytön helppoudesta saattaa olla parempaa pohjallisten käytöllä verrattuna polvituen käyttöön (22).
Diabetes
Diabetekseen voi liittyä muun muassa jalkaterien lihasvoimien ja liikelaajuuksien alenemaa, joka voi lisätä riskiä haavaumiin. Haavaumariskissä olevilla diabeetikoilla jalkineet ja pohjalliset ovat erittäin tärkeässä roolissa. Jalkineen pohjan keinurakenne, yksilölliset pohjalliset päkiän lisärakenteella sekä suuri pohjallisen ja jalkaterän välinen kontaktipinta-ala jakavat jalkapohjaan kohdistuvaa painetta (23). Vaikeissa diabetekseen liittyvissä ongelmissa käytetään useimmiten kipsijäljennöksen avulla tehtäviä pohjallisia yhtenä osana diabeteksen hoitoa. Haavan keventämisessä tehokkaaksi tavaksi on osoittautunut kävelykipsi, jota ei pysty riisumaan jalasta (24).
Reuma
Pohjallisilla saatetaan pystyä vähentämään kipua lasten reumassa sekä nivelreumassa (25). Reumaatikkojen kannattaa kiinnittää huomiota myös jalkinevalintoihin.
Edellä luetellun listan lisäksi pohjallisista lienee apua muun muassa medial tibial stress syndromessa ja tietyissä peroneusjänteiden ongelmissa.
Lopuksi
Erilaisten pohjallisten välillä on merkittäviä eroja. Pohjallisia valitessa on hyvä ottaa huomioon se, että halutaanko nimenomaan tasata painetta vai esimerkiksi keventää tietylle kudokselle tulevaa kuormitusta. Toisaalta niitä voidaan käyttää yksinkertaisesti parantamaan jalkineen käyttömukavuutta eikä yleisesti ottaen niiden käytöstä ole haittaa. On kuitenkin syytä muistaa, että pohjallisten vaikuttavuudesta jalan kipujen ennaltaehkäisyssä on enintään rajallisesti näyttöä.
Pohjallisten avulla voidaan hetkellisesti vähentää kuormittuneen kudoksen rasitusta. Tilanteen tasaannuttua, pohjallisten ja esimerkiksi harjoittelun avulla, pohjallisten käytöstä voidaan luopua. Kipujen palatessa tuet on helppo ottaa uudelleen käyttöön. Toisinaan pohjallistarve on kuitenkin pysyvä, kuten useimmiten reumassa ja diabeteksessa.
Tietyissä tilanteissa pohjallisarvionnissa voidaan hyödyntää low dye taping- teippaustekniikkaa. Usein pohjallisista hyötyvät kuntoutujat ovat samoja yksilöitä, ketkä hyötyvät myös ko. teippaustekniikasta. On kuitenkin syytä muistaa, että pohjallisen tehtävänä voi olla muutakin kuin pronaatiokontrollin säätely.
Pohjallisista saatava hyöty voi vaihdella ongelmasta ja yksilöstä riippuen välttämättömästä käyttöindikaatiosta, selkeään pohjallisten antamaan hyötyyn tai mahdolliseen lievään hyötyyn. Toisaalta monesti pohjallisista ei ole hyötyä alaraajojen kuntoutuksessa. Lisäksi useimmiten pohjalliset yksittäisenä interventiona eivät auta kuntoutujaa riittävästi. Samoihin päämääriin päästään usein esimerkiksi myös harjoittelulla. On tärkeää löytää oireita ylläpitävät tekijät ja puuttua niihin esimerkiksi harjoittelulla ja kuormituksen säätelyllä. Toisaalta pohjallisten käyttö on varsin turvallinen ja helppo tapa saada merkittävää tai lievää lisäapua sekä nopeuttaa kudoksen paranemisprosessia.
Aiheesta enemmän kiinnostuneita suosittelen lukemaan Fysioterapia- lehden 2/2021 numerosta artikkelin pohjallisista ja alaraajojen kuntoutuksesta.
Kirjoittaja:
Antti Mässeli, ft YAMK, työskentelee Fysios Vantaa Myyrmäessä, Suomen Alaraajafysioterapian Yhdistyksen (SAFY) sihteeri, Jalkaspesialisti.fi perustaja, ajj.masseli@gmail.com
Toimitsijakunta ja julkaisija: Joonas Keituri ja Pasi Kokkonen, VK-Kustannus Oy
Lähteet:
(1.) Hajizadeh M, Desmyttere G, Carmona JP et al.: Can foot orthoses impose different gait features based on geometrical design in healthy subjects? A systematic review and Meta-analysis. The Foot. 2020; 42.
(2.) Whittaker G, Munteanu S, Menz H et al. Foot orthoses for plantar heel pain: a systematic review and meta-analysis. British Journal of Sports Medicine 2018; 52: 322-328.
(3.) Schuitema D, Greve C, Postema K et al. Effectiveness of Mechanical Treatment for Plantar Fasciitis: A Systematic Review. 2019; 29: 1-35.
(4.) Alghadir, Ahmad 2006. Conservative Treatment of Plantar Fasciitis with Dorsiflexion Night Splint and Medial Arch Support: A Prospective Randomized Study. University of Pittsburg.
(5.) Martin, JE., Hosch, JC., Goforth, WP., Murff, RT., Lynch, DM. & Odom, DM. 2001. Mechanical treatment of plantar fasciitis. A prospective study. Journal of the Americal Podiatric Medical Association. 2001; 91 (2): 55-62.
(6.) Roos E, Engstrom M, Soderberg B, Foot orthoses for the treatment of plantar fasciitis Foot & Ankle International 2006 August;27(8):606 – 611.
(7.) Ratleff, M. S., Mølgaard, M. C., Fredberg, U., Kaalund, S., Andersen, K. B., Jensen, T. T., Aaskov, S. & Olensen, J. L. High-load strength training improves outcome in patients with plantar fasciitis: A randomized controlled trial with 12-month follow-up. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports. 2015: 25: e292-e300.
(8.) Kaihan Yao. Yang, Timothy, Xianyi. Yew, Wei, Ping. Posterior tibialis tendon dysfunction: overview of evaluation and management. Orthopedics, 2015 June; 38 (6): 385 – 91.
(9.) Burns J, Landorf K, Myan M et al. Interventions for the prevention and treatment of pes cavus. Cochrane Database of Systematic Reviews. 2007; 17.
(10) Burns J, Crosbie J, Ouvrier R, Hunt A. Effective Orthotic Therapy for the Painful Cavus Foot: A Randomised Controlled Trial. Journal of the American Podiatric Medical Association. 2006; 96: 205-211.
(11.) Torkki M, Malmivaara A, Seitsalo S et al. Surgery vs Orthosis vs Watchful Waiting for Hallux Valgus: A Eandomised Controlled Trial. JAMA The Journal of the American Medical Association. 2001; 285: 2474-2480.
(12.) Monteanu S, Landorf K, McClelland J et al. Shoe-stiffening inserts for first metatarsophalangeal joint osteoarthritis: a randomised trial. Osteoarthritis and Cartilage. 2021. DOI: 10.1016/j.joca.2021.02.002.
(13.) Arias-Martin I, Reina-Bueno M, Munuera-Martines P. Effectiveness of custom-made orthoses for treating forefoot pain: a systematic review. International Orthopaedics. 2018; 42: 1865-1875.
(14.) Munteanu S, Scott L, Bonanno D et al. Efficacy of customed foot orthoses in the treatment of Achilles tendinopathy: a randomised controlled trial. British Journal of Sports Medicine. 2015; 49: 989-994.
(15.) Lee K, Ling S & Yung P. Controlled trial to compare the Achilles tendon load during running in flatfeet participants using a customized arch support orthoses vs an orthotic heel lift. BMC Musculoskeletal Disorders. 2019; 20: 535.
(16.) Gabriner M, Braun B, Houston M, Hoch M. The Effectiveness of Foot Orthotics on Improving Postural Control in Individuals with Chronic Ankle Instability: A Critically Appraised Topic. Journal of Sports Rehabilitation. 2013; 24: 68-71.
(17.) Chuter, V, Spink, M, Searle, A & Ho, A. The effectiveness of shoe insoles for the prevention and treatment of low back pain: a systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. BMC Musculosceletal Disorders. 2014; 15: 140.
(18.) Swart NM, van Linschoten R, Bierma-Zeinstra S, Middelkoop M. The additional effect of orthotic devices on exercise therapy for patients with patellofemoral pain syndrome: a systematic review. British Journal of Sports Medicine. 2012; 46: 570-577.
(19.) Collins N, Crosley K, Beller E et al. Foot orthoses and physiotherapy in the treatment of patellofemoral pain syndrome: randomised clinical trial Natalie. BMC Musculoskeletal Disorders. 2008; 9: 27.
(20.) Rodrigues P, Ferreira A, Pereira R et al. Effectiveness of medical-wedge insole treatment for valgus knee osteoarthritis. Arthritis and rheumatism. 2008; 15: 603-608.
(21.) Penny P, Geere J, Smith T. A systematic review investigating the efficacy of laterally wedged insoles for medial knee osteoarthritis. Rheumatology International. 2013; 33: 2529–2538.
(22.) Gohal C, Shanmugaraj A, Tate et al.: Effectiveness of Valgus Offloading Knee Braces in the Treatment of Medial Compartment Knee Osteoarthritis: A Systematic Review. Sports Health. 2018 November/December; 10 (6): 500–514
(23.) Ahmed, Sayed & Barwick, Alex & Butterworth, Paul & Nancarrow, Susan. Footwear and insole design features that reduce neuropathic plantar forefoot ulcer risk in people with diabetes: a systematic literature review. Journal on Foot and Ankle Research. December 2020, 13.
(24.) Bus S, Armstrong D, Gooday C. Guidelines on offloading foot ulcers in persons with diabetes (IWGDF 2019 update). Diabetes/Metabolism Research and Reviews. 2020; 36.
(25.) Hawke F, Burns J, Radford J, Toit V. Custom-made foot orthoses for the treatment of foot pain. Cochrane Database of Systematic Reviews. 2008; 16.
