Miten suorituskyvyn psykologian ymmärtämisestä voi hyötyä?

”Koe-esiintyminen voi olla uralle ratkaisevaa. Urheilijan suoritus johtaa häviöön tai voittoon. Ensiavun toiminta voi johtaa kuolemaan tai elämän jatkumiseen. Ihminen on suorituksen äärellä, kun hän on yleisön edessä, piilottaen mahdollisesti todellisia ajatuksiaan ja tunteitaan. Ihminen on suorituksen äärellä, kun hän pyrkii tuomaan lahjakkuutensa ja taitavuutensa esiin saavuttaakseen ennalta määritellyt kriteerit. Hän joutuu käyttämään coping-mekanismejaan säädelläkseen koettua painetta ja stressiä sekä kohdatessaan arvostelun ja arviot sekä suorituksen seuraamukset” (Hays, 2009, s. 4).

Näin psykologian tohtori Kate F. Hays kuvailee tilanteita, joissa psyykkisellä suorituskyvyllä on merkittävä rooli lopputuloksen kannalta. Hays työskentelee suorituskyvyn kehittämisen parissa niin urheilijoiden, esiintyvien taiteilijoiden kuin yritysjohtajien kanssa.

Mitä suorituskyvyn psykologia tarkoittaa?

Soveltava suorituskyvyn psykologia on kasvanut ja vahvistunut viimeisten viidentoista vuoden aikana voimakkaasti omana tieteenalanaan. Juurina ovat olleet liikunta- ja urheilupsykologian oivallukset ja käytännön sovellukset liittyen muun muassa kognitiivisbehavioraalisiin menetelmiin sekä mielen ja kehon yhteyteen. Tieteenalan myötä voimme kaikki saada käsiimme tutkittua tietoa ja käytännön menetelmiä niin saavuttaaksemme tavoitteemme pitkällä aikavälillä kuin suoriutuaksemme hyvin kriittisinä hetkinä. Tähän tarpeeseen haluamme vastata joulukuussa julkaistavalla kirjallamme SUORITUSKYVYN PSYKOLOGIA: Tieto- ja taitokirja korkeaa suorituskykyä rakentaville.

Suorituskyvyn kehittämisen psykologia keskittyy toivottujen muutosprosessien edistämiseen vaikuttamalla käyttäytymiseen, ajatteluun ja tunteisiin. Tieteen myötä tuloksellisiksi todistettuja menetelmiä sovelletaan suorituksen ja hyvinvoinnin tuottamiseen tai niiden palauttamiseen yksilö- ja ryhmätasolla. Jos keskityt hetkeksi itseesi – mikä ja minkälainen sinun suorituksesi on, jossa haluat onnistua hyvin? Onko se jokin ammattiisi tai kenties vapaa-ajan harrastukseesi liittyvä suoritus? Suoritatko yksin vai kuulutko tiimiin tai johdatko kenties joukkuetta tai yritystä? Ehkä haluat esiintyä vakuuttavasti, sukeltaa turvallisesti tai kohdata asiakkaasi taitavasti. Eri suoritusalat, harrastukset ja toiminnat tarjoavat hyvin erilaisia haasteita fyysisesti. Kun olemme menossa esiintymään tai vaikkapa sukeltamaan, kehomme on tekemisissä hyvin erilaisen elementin kanssa – lähestulkoon jopa hengitämme eri ilmaa. Kun tarkastelemme psykologisia vaatimuksia ja haasteita, voimme havaita, että ne ovat enemmän samanlaisia. Voimme kokea samankaltaista jännityksen tunnetta ja kihelmöintiä vatsanpohjassa, kun pohdimme tulevaa suurta yleisömäärää tai sukellusuramme syvyysennätystä. Valmistaudumme molempiin tehtäviin rutiinien avulla ja käymme tilannetta läpi mielikuvissamme pysyäksemme rauhallisena.

Emme useinkaan suoriudu tai etene kohti tavoitteitamme yksin. Siispä myös se, minkälaiselle ohjaukselle tai johtamiselle altistumme, merkitsee välttämättä paljon. Molan ym. (2019) valaisevat katsausartikkelissaan, että suorituksen johtaminen on tunnistettu keskeiseksi prosessiksi armeijan, terveydenhuollon sekä palo- ja pelastusalan toiminnoille. Bryan, O´Shea ja McIntyre (2017) julkaisivat katsauksen resilienssin merkityksestä ja tuottamisesta urheilun ja bisneksen aloilla. Molemmissa vaaditaan vastaavanlaista saavuttamiseen orientoitunutta ajattelua. Arvinen-Barrow:n ym. (2010) tutkimuksessa ilmeni, että fysioterapeutit ja fyysiset valmentajat käyttävät kuntoutuksessa apuna psykologisia tekniikoita, kuten urheilijan läsnäoloa joukkueen mukana, tavoitteenasettelua, positiivista itsepuhetta sekä rentoutumistekniikoita. Samassa tutkimuksessa havaittiin myös, että monet kuntoutumisen ammattilaiset kokivat omaavansa riittämättömät tiedot psykologisista tekijöistä ja psyykkisen harjoittelun mahdollisuuksista.

Meitä kiinnostaa erityisesti se, onko maksimaalinen suorituskyky ja maksimaalinen hyvinvointi yhdistettävissä. Me haluamme uskoa niin, ja myös tutkimustieto seisoo tukenamme. Kuitenkaan käytännössä tämä ei aina vaikuta toteutuvan. Kun ihminen tavoittelee korkeaa suorituskykyä tai suoriutuu paineen alla millä tahansa alalla, hän altistuu stressille, jännitykselle ja jopa ahdistukselle. Esimerkiksi tanssin alalla tutkijat ovat raportoineet, että epävarmuus työtehtävien saatavuudesta, keskinäinen kilpailu, matalat ansiotulot ja keskimäärin lyhyt ura saattavat asettaa ammattitanssijat erityisen alttiiksi sekä suoritus- että yleiselle ahdistuneisuudelle (Imogen, 2010). Onkin ensisijaisen tärkeää, että johtamisen ja ohjaamisen tavat ja käytetyt menetelmät kehittyvät tarjoamaan yksilölle tarvittavaa tukea hänen pyrkiessään kohti tavoitteitaan.

Miller ja Kerr (2002) ovat kuvanneet suorituskyvyn psykologian alalla vallitsevien ajattelutapojen ja käytänteiden kehittymistä. 1960–70-luvuilla niin tutkimuksen kuin käytännön pääpaino kohdistui suorituksen erinomaisuuteen (engl. performance excellence). Huippusuorituksia yritettiin ymmärtää ja ennustaa tutkimalla suorittavien yksilöiden persoonallisuutta ja sitä, mitkä persoonallisuuden piirteet johtavat suorituksen erinomaisuuteen. Seuraavan vuosikymmenen kuluessa tutkimus kiinnostui selvittämään suoritusten sekä ihmisen tiedonkäsittelyn ja käyttäytymisen piirteiden yhteyttä. Käytännön tasolla keskityttiin opettamaan psyykkisiä taitoja, kuten mielikuvien käyttöä ja rentoutumista. Seuraavan aikakauden aikana 1990-luvulla alettiin kokea kasvavaa tietoisuutta ja huolta siitä, miten huippusuorituksiin pyrkiminen mahdollisesti vaikutti niin fyysiseen kasvuun ja terveyteen kuin ajattelun ja tunne-elämän kehitykseen. Tutkimus toi esiin huippuuden tavoittelun tuottamia vakaviakin ongelmia. Tähän huoleen pyrittiin vastaamaan tuottamalla erilaisia elämäntaito-ohjelmia, joiden tavoitteena oli erinomaisuuden kehittyminen ihmisenä (engl. personal excellence). Miller ja Kerr kuvaavat silloisena tulevaisuuden näkymänä ajattelumallia, jonka mukaan optimaalinen, erinomainen suoritus on mahdollista saavuttaa ainoastaan ottamalla yksilön elämä ja kehittyminen kokonaisvaltaisesti huomioon. Suorituksen erinomaisuuden kehittyminen tehostuu ihmisenä kehittymisen myötä. Nämä kaksi tapahtuvat saumattomasti toisiinsa yhteydessä.

Olemmekin omaksuneet suorituskyvyn kehittämisen taustafilosofiaksemme suorituksen erinomaisuuden sekä henkilökohtaisen, itse ihmisenä koetun elämänilon ja elinvoiman yhdistymisen: palapelin, jonka palat täydentävät toisiaan, ja molemmat tarvitaan. Suorituksen erinomaisuuden saavuttamiseksi pyrimme kehittymään niissä asioissa, joiden tiedämme johtavan suorituksen onnistumisen todennäköisyyden kasvamiseen. Samalla kehitämme henkilökohtaista, itse ihmisenä koettua elämäniloa ja elinvoimaa. Tällä tarkoitamme nautintoa omasta itsestä. Kehitämme kykyä ja uskallusta tunnistaa ja päättää, mitä itse todella haluamme tehdä. Ja ennen kaikkea hyväksymme, että elämä on lopulta matka tätä kaikkea kohti.

Suorituksemme kehittäminen avautuu meille jatkuvasti mahdollisuutena kehittyä hyvinvoivana ihmisenä. Yhtä lailla hyvinvoivana ihmisenä kehittyminen avaa yhä uusia ulottuvuuksia suorituskyvyllemme. Tämä kaikki pätee niin isoissa kuin pienissä asioissa ja millä tahansa aloilla ja tavoitteilla.

Minkälaisia vaatimuksia alasi ja suorituksesi asettavat? Mitkä tekijät ovat vahvuuksiasi? Entä mitä psykologisia taitoja ja ominaisuuksia juuri sinä haluaisit kehittää hyvinvointisi ja suoriutumisesi tueksi?

Lähteet:

• Hays, K. F. (ed.). (2009). Performance Psychology in Action. A casebook for Working with Athletes, Performing Artists, Business Leaders, and Professionals in High-Risk Occupations. Washington: American Psychology Association.
• Molan, C., Kell S., Arnold, R. & Matthews, J. (2019) Performance Management: A Systematic Review of Processes in Elite Sport and Other Performance Domains, Journal of Applied Sport Psychology, 31:1, 87-104.
• Bryan, C., O’Shea, D. & Macintyre, T. (2019). Stressing the relevance of resilience: A systematic review of resilience across the domains of sport and work. International Review of Sport and Exercise Psychology 12(1), 70-111.
• Arvinen-Barrow, M., Penny, G., Hemmings, B. & Corr, S. (2010). UK chartered physiotherapists’ personal experiences in using psychological interventions with injured athletes: An Interpretative Phenomenological Analysis. Psychology of Sport and Exercise 11, 58–66.
• Imogen J., Walker, M.Sc. & Nordin-Bates, S.M. (2010). Performance Anxiety Experiences of Professional Ballet Dancers: The Importance of Control. Journal of Dance Medicine of Science, 14(4), 133-145.
• Miller, P.S. & Kerr, G.A. (2002). Conceptualizing Excellence: Past, Present, and Future, Journal of Applied Sport Psychology, 14:3, 140-153.