Hermosto – abstrakti käsite vai ymmärrettävä elinjärjestelmä? Tuki- ja liikuntaelimistön kuntoutuksessa puhutaan nykyään paljon hermostosta. Kipu voi herkistää hermostoa, motorinen kontrolli voi muuttua, liike voi automatisoitua epäedulliseen suuntaan ja kehon hahmotus voi häiriintyä. Silti hermosto jää keskustelussa helposti abstraktiksi käsitteeksi. Sanomme, että “hermosto reagoi”, “hermosto suojaa” tai “hermosto on herkistynyt ja ylivirittynyt”, mutta mitä tällä[…]
Johdanto Huimaus on epätodellista liikkeen kokemista, joka voi merkittävästi heikentää yksilön toimintakykyä ja elämänlaatua sekä se usein aiheuttaa ahdistusta ja liikkumisen pelkoa. Huimauksen kehittyminen liittyy siihen, että aivot eivät kykene muodostamaan selkeää kuvaa kolmiulotteisesta todellisuudesta liikkeen ja asennon kannalta. Aivot muodostavat tämän kehollisen ja spatiaalisen orientaation näkökentän (visuaalinen), tasapainoelinten (vestibulaarinen) ja tukikudosten (proprioseptiivinen) välittämien aisti-informaatioiden[…]
Me kuntoutusalan ammattilaiset kohdataan jatkuvasti päänsärystä kärsiviä asiakkaita, eikä ihme, sillä jännityspäänsärkyä esiintyy globaalisti 26 %:lla, tehden siitä yhden maailman yleisimmistä vaivoista. Päänsärkytyypeistä juuri jännityspäänsärky on kaikista yleisin. Sen syntyperä on vielä toistaiseksi tuntematon eikä sen määrittelystä ole saatu yksimielisyyttä, joka osaltaan vaikeuttaa asianmukaiseen hoitoon hakeutumista ja sen täsmähoitoa.Jännityspäänsärystä kärsii niin nuoret kuin vanhemmatkin, pääosin[…]
Kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa keskityttiin akuutin päävamman – lähinnä lievän aivovamman (aivotärähdyksen) vammamekanismeihin, oireisiin, menettelyihin sekä toipumiseen. Tässä todettiin, että lievimmät aivovammat ovat usein ohimeneviä, hermosolujen energiakriisiin liittyviä oiretiloja, joiden fysiologinen toipumisaika on noin kaksi viikkoa. Yli 30%:lla vamman saaneilla ilman asianmukaista interventiota oireet kuitenkin pitkittyvät kuukausia tai jopa vuosia [1,2]. Miksi osa päävamman saaneista eivät[…]
