Avainsana: harjoittelu

Testaamalla lisää (epä)varmuutta kliiniseen työhön – ymmärrä testaamisen sudenkuopat

Koska olet viimeksi pysähtynyt pohtimaan asiakkaasi tutkimisessa käyttämiäsi testejä? Ovatko ne luotettavia? Tiedätkö, millaisia johtopäätöksiä niiden tuloksista on tutkimukseen perustuen mahdollista tehdä? Teetkö oppimiasi testejä rutiininomaisesti, vai valikoitko sopivat testit tilannekohtaisesti ja vaikuttavatko saamasi tulokset siihen, millaisen hoitointervention suunnittelet asiakkaallesi? Tuki- ja liikuntaelinten (tule) vaivojen erotusdiagnostiikkaan ja tule-toiminnan tutkimiseen on kirjallisuudessa kuvattu lukematon määrä erilaisia[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Voimaharjoittelussa välineet ovat toissijaiset, periaatteet sen sijaan eivät

Voimaharjoittelu mielletään usein tarvittavan välineistön puolesta vaativaksi harjoitusmuodoksi. Todellisuudessa tilanne on kaikkea muuta kuin sitä. Riittävällä tietotaidolla ja sovelluskyvyllä on mahdollista tehdä tuotteliasta harjoittelua niin yksilö- kuin joukkueharjoitustilanteissa. Tässä tekstissä käydään läpi voimaharjoittelun yleisiä periaatteita, eri harjoitusmuotojen vahvuuksia ja heikkouksia sekä ennen kaikkea olemassa olevan tiedon hyödyntämistä parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Periaatteet ensin Metodit ovat[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

ACL-repeämän jälkeinen fysioterapia, osa 3/3

Kyseessä on kolmiosaisen ACL-repeämän hoitoa ja kuntoutusta käsittelevän blogikirjoitussarjan viimeinen osa. Tässä kirjoituksessa pureskellaan loppuvaiheen kuntoutusta, urheiluun paluuta ja tässä huomioitavia asioita sekä RTS-testaamista. Kirjoitussarjan aiemmin julkaistussa ensimmäisessä osassa aiheena on ACL-repeämän jälkeinen hoitolinjan valinta sekä alkuvaiheen fysioterapiaohjaus. Kirjoitussarjan toisessa osassa keskiössä on puolestaan laadukkaan ja tarkoituksenmukaisen fysioterapian toteutus ja sen kulmakivet ACL-repeämän jälkeen. —[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

TAITOJEN OPPIMISEN KOLME KULMAKIVEÄ

Sapelien kalistelua Taitojen oppimisen tiimoilta käydään kiivasta keskustelua parhaasta taustateoriasta. Debatti on käynyt kuumana aina 1990-luvulta asti siitä lähtien, kun Anders Ericsson julkaisi kulttitutkimuksensa viulunsoittajien harjoitusmääristä ja taitotasoista. Kinastelun kotimaisena esimerkkeinä ovat muun muassa jalkapallon suunnanmuutosblogissa julkaistut kiivaat mielipiteet. Vastakkain ovat informaation prosessointiteoria ja ekologinen dynamiikka. Hyvin lyhyesti kuvailtuna informaation prosessointiteoriaan pohjautuvassa taitojen opettelussa tavoiteltu[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti