Avainsana: harjoittelu

Tempomuunnokset ovat tehokas työkalu voimaharjoittelussa, mutta ei syystä, jota usein oletetaan

Tempo eli toiston vaiheiden suoritusnopeus on yksi voimaharjoittelun muuttujista. Oikein ja harkiten sovellettuna se voi antaa tuntuvia hyötyjä. Tyypillisesti tempomuunnosten käyttö on yhdistetty lihaskasvuun tähtäävään harjoitteluun, mutta liikeoppimisen puolelta löytyvät edut ovat todennäköisesti vieläkin suuremmat. Tempo – yksi muuttujista Voimaharjoittelun muuttujiin lukeutuvat liikevalinnat ja mahdolliset -parit, intensiteetti, sarjapituus, volyymi, lepojaksot ja tämän artikkelin aiheena oleva[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Testaamalla lisää (epä)varmuutta kliiniseen työhön – ymmärrä testaamisen sudenkuopat

Koska olet viimeksi pysähtynyt pohtimaan asiakkaasi tutkimisessa käyttämiäsi testejä? Ovatko ne luotettavia? Tiedätkö, millaisia johtopäätöksiä niiden tuloksista on tutkimukseen perustuen mahdollista tehdä? Teetkö oppimiasi testejä rutiininomaisesti, vai valikoitko sopivat testit tilannekohtaisesti ja vaikuttavatko saamasi tulokset siihen, millaisen hoitointervention suunnittelet asiakkaallesi? Tuki- ja liikuntaelinten (tule) vaivojen erotusdiagnostiikkaan ja tule-toiminnan tutkimiseen on kirjallisuudessa kuvattu lukematon määrä erilaisia[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Voimaharjoittelussa välineet ovat toissijaiset, periaatteet sen sijaan eivät

Voimaharjoittelu mielletään usein tarvittavan välineistön puolesta vaativaksi harjoitusmuodoksi. Todellisuudessa tilanne on kaikkea muuta kuin sitä. Riittävällä tietotaidolla ja sovelluskyvyllä on mahdollista tehdä tuotteliasta harjoittelua niin yksilö- kuin joukkueharjoitustilanteissa. Tässä tekstissä käydään läpi voimaharjoittelun yleisiä periaatteita, eri harjoitusmuotojen vahvuuksia ja heikkouksia sekä ennen kaikkea olemassa olevan tiedon hyödyntämistä parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Periaatteet ensin Metodit ovat[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

ACL-repeämän jälkeinen fysioterapia, osa 3/3

Kyseessä on kolmiosaisen ACL-repeämän hoitoa ja kuntoutusta käsittelevän blogikirjoitussarjan viimeinen osa. Tässä kirjoituksessa pureskellaan loppuvaiheen kuntoutusta, urheiluun paluuta ja tässä huomioitavia asioita sekä RTS-testaamista. Kirjoitussarjan aiemmin julkaistussa ensimmäisessä osassa aiheena on ACL-repeämän jälkeinen hoitolinjan valinta sekä alkuvaiheen fysioterapiaohjaus. Kirjoitussarjan toisessa osassa keskiössä on puolestaan laadukkaan ja tarkoituksenmukaisen fysioterapian toteutus ja sen kulmakivet ACL-repeämän jälkeen. —[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti