Jännityspäänsärky

Me kuntoutusalan ammattilaiset kohdataan jatkuvasti päänsärystä kärsiviä asiakkaita, eikä ihme, sillä jännityspäänsärkyä esiintyy globaalisti 26 %:lla, tehden siitä yhden maailman yleisimmistä vaivoista. Päänsärkytyypeistä juuri jännityspäänsärky on kaikista yleisin. Sen syntyperä on vielä toistaiseksi tuntematon eikä sen määrittelystä ole saatu yksimielisyyttä, joka osaltaan vaikeuttaa asianmukaiseen hoitoon hakeutumista ja sen täsmähoitoa.Jännityspäänsärystä kärsii niin nuoret kuin vanhemmatkin, pääosin[…]

Julkaistu Jätä kommentti

Auttaako TULE-vaivojen alaryhmittely asiakkaiden tutkimista ja hoitoa?

Hannu Luomajoki TULE-vaivojen diagnostisoinnissa perinteinen lääketieteellinen malli on pitkälti kudoslähtöistä. Lääkärin tavoitteena on antaa diagnoosi vantaanotolle tulevalle asiakkaalle, potilaalle. Usein diagnoosi on kudosperäinen sanahirviö kuten periartritis humeroscapularis, diskusprotruusio, fasettinivelen kuluma tai bursitis. Miten fysioterapeutti suhtautuu annettuun diagnoosiin? Ei luultavasti kovinkaan vakavasti. Toivottavasti. Lääkärin diagnoosi on hyvä, jos se selittää vaivan syyn. Näin voisi olla esimerkiksi[…]

Julkaistu Jätä kommentti

Kohtaamisia vastaanotollasi – Vesa Lehtola (FT, ft OMT)

Tarinoita, joiden pääosissa ovat vuorollaan vastaanotollesi saapuvat selkäkipuiset: Leena 50-vuotta, Janika 14-vuotta ja Jesse 35-vuotta. Ohjaajana ja dramaturgina toimit sinä, arvon kollegani. Toimistotyötä tekevän Leenan pitkittyneelle selkävaivalle on erikoislääkärikäynnin jälkeen annettu diagnoosi välilevyn pullistuma. Janikan harrastuksena on taitoluistelu ja hänellä on juuri todettu lannerangan rasitusosteopatia. Jesse on rakennusalan yrittäjä, joka eilisessä kuormanpurku-tilanteessa satutti alaselkänsä. Jesse[…]

Julkaistu Jätä kommentti

ACL-repeämän jälkeinen fysioterapia, osa 3/3

Kyseessä on kolmiosaisen ACL-repeämän hoitoa ja kuntoutusta käsittelevän blogikirjoitussarjan viimeinen osa. Tässä kirjoituksessa pureskellaan loppuvaiheen kuntoutusta, urheiluun paluuta ja tässä huomioitavia asioita sekä RTS-testaamista. Kirjoitussarjan aiemmin julkaistussa ensimmäisessä osassa aiheena on ACL-repeämän jälkeinen hoitolinjan valinta sekä alkuvaiheen fysioterapiaohjaus. Kirjoitussarjan toisessa osassa keskiössä on puolestaan laadukkaan ja tarkoituksenmukaisen fysioterapian toteutus ja sen kulmakivet ACL-repeämän jälkeen. —[…]

Julkaistu Jätä kommentti