Avainsana: fysioterapia

ACL-repeämän jälkeinen fysioterapia, osa 3/3

Kyseessä on kolmiosaisen ACL-repeämän hoitoa ja kuntoutusta käsittelevän blogikirjoitussarjan viimeinen osa. Tässä kirjoituksessa pureskellaan loppuvaiheen kuntoutusta, urheiluun paluuta ja tässä huomioitavia asioita sekä RTS-testaamista. Kirjoitussarjan aiemmin julkaistussa ensimmäisessä osassa aiheena on ACL-repeämän jälkeinen hoitolinjan valinta sekä alkuvaiheen fysioterapiaohjaus. Kirjoitussarjan toisessa osassa keskiössä on puolestaan laadukkaan ja tarkoituksenmukaisen fysioterapian toteutus ja sen kulmakivet ACL-repeämän jälkeen. —[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Hälinä, kliinisen päättelyn suurin vihollinen

Asetut koripallon vapaaheittoviivalle. Viiva sijaitsee noin 4,2 metriä korista. Otat koripallon käteesi ja hakeudut tuttuun heittoasentoon. Tavoitteesi on heittää pallo noin 3 metrin korkeudella sijaitsevaan, halkaisijaltaan 45 cm:n kokoiseen koriin. Olet ollut tässä tilanteessa useasti, niin harjoitus- että pelitilanteissa, mutta tällä kertaa heittämäsi pallo osuu korin eturautaan. Syitä epäonistuneeseen heittoon voivat olla esimerkiksi väsymys, pelin[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Päävammat TULE-terapeutin päänvaivana? osa 1.

Päähän kohdistuvat vammat ovat yleisiä tietyissä urheilulajeissa, kuten jääkiekossa, amerikkalaisessa jalkapallossa, rugbyssa tai kamppailulajeissa [1,2,3]. Päävammoja tapahtuu tietenkin myös perus arjessa, johon liittyy usein kaatuminen ja monesti näihin liittyy myös alkoholi.  Yleisin päävamma on aivotärähdys, joka luokitellaan lieväksi aivovammaksi ilman pysyviä rakenteellisia vaurioita. Suomessa traumaattisia aivovammoja saa vuosittain noin 20,000 ihmistä ja näistä 90% on[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti

Huimauksen hoidon perusteet osa 2: Huimauksen kliininen tutkiminen

Viime blogissa tutustuimme huimauksen oirekuvaan ja kuinka siitä voi päätellä työdiagnoosin, jota varmennetaan yksinkertaisilla testeillä, jotka valmistelevat hoidon ja kuntoutuksen suunnittelua.  1. osa kannattaa kerrata täältä ennen tämän osan lukemista. Huimauksen ja tasapainojärjestelmän kliininen tutkiminen eli ns.”bedside examination” on taitolaji, koska jänne- ja lihasaisti eli proprioseptio, silmien toiminnot ja sisäkorvan tasapainojärjestelmä toimivat saumattomassa yhteistyössä ja[…]

Julkaistu tehnyt — Jätä kommentti