Voimaharjoittelun menetelmiä arvioitaessa, päivittäisissä keskusteluissa nousee esille perusteita miksi jokin menetelmä on tehokkaampi. Perustuuko keskustelu siis käytännön kokemuksiin (pro-science perustelut) vai osoitettuun tutkimukseen eri menetelmien harjoitusvaikutusten tehokkuudesta. Tästä teemasta on olemassa nyt kohtuullisen hyvin myös tutkimusnäyttöä ja harjoitussuosituksia. Tämä kirjoitus keskittyy vertailemaan eri voimaharjoitusmenetelmien tehokkuutta lihasmassan, voiman ja tehon tuoton kehittämiseksi. Kirjoitus perustuu pääosin Suchomelin[…]

Mikä maksaa terveydenhuollossa kaikista eniten? Syöpäsairaudet? Sydän- ja verenkiertohäiriöt? Keuhkosairaudet? Ei; kaikista suurimmat kulut aiheuttaa pitkittynyt kipu. Jopa joka neljäs suomalainen kärsii pitkittyneestä kivusta. Suurimmalla osalla heistä syyn alkuperä on tuki- ja liikuntaelinperäinen, eli selkä-, niska-, olkapää-, tai esimerkiksi polvikipu. Näissä tapauksissa ei lähes koskaan ole kyse mistään vakavasta sairaudesta. Kipu vaan jatkuu, ja syytä[…]

Liikevalinnat muodostavat harjoitusohjelman rungon. Voimaharjoittelun muuttujista liikevalinnat ja intensiteetti määrittävät mitä harjoitetaan, kun taas volyymi määrittää harjoitusvaikutuksen voimakkuuden. Onnistuneet liikevalinnat ovat edellytys hyvälle harjoitusohjelmalle, mutta edes ne eivät pysty pelastamaan muilta osin pielessä olevaa ohjelmaa. Kaikki muuttujien valintojen tulee olla perusteltuja, mutta erityisesti se pätee liikevalintojen kohdalla. Oli kyseessä pää-, apu- tai tukiliike, sen valinnalle[…]

Ajatuksia TULE-ammattilaiselta muille TULE-ammattilaisille ja tuleville TULE-ammattilaisille Aloitan. Kello on 18.08 suurin piirtein. On perjantai 29.3.2019. Istun kodissani, olohuoneessa ruokapöydän äärellä. Mietin mitä kirjoittaisin. Tarkoituksenani olisi kirjoittaa jotain kirjastani. Sen nimi on TULE-ammattilaisen taskuatlas. En tiedä mitä oikeastaan kirjoittaisin. Takki on tyhjä ja pää on tyhmä. Ei pelkästään sen vuoksi, että projekti kirjaa koskien on[…]

Työ tekijäänsä opettaa – kohtaamisista oivalluksiin Fysioterapian peruskoulutuksessa painotettiin, että valmista ei oikeasti tule ikinä. Opiskelu on koko työuran kestävä prosessi. Siispä, tämän vuoden lopussa tulee kuluneeksi 15 vuotta siitä, kun en valmistunut. Voin vain todeta olevani muuttunut. Aion juhlistaa tähän asti kestänyttä ”taiteilijauraani” tarkastelemalla niitä oivalluksia, jotka ovat muuttaneet näkemyksiäni fysioterapiasta. Ne – oivallukset[…]

Hannu Luomajoki Viime vuosina lukuisat plasebo eli lumekontrolloidut tutkimukset ovat tuottaneet uskomattomiatuloksia. Lumelääkkeillä saadaan useasti samat vaikutukset verum-ryhmiin verrattuna. Myöskin useatortopediset leikkaukset eivät useasti ole sen parempia kuin plasebo leikkaukset. Mutta myösfysioterapia saa kylmää kyytiä, kun sitä verrataan plaseboon. Plasebokontrolloituja satunnaistettuja tutkimuksia pidetään gold standardina kliinisen tehokkuudentutkimuksessa. Jos terapialla tai toimenpiteellä ei ole parempia vaikutuksia[…]

Manuaalinen terapia eli käsillä tehtävä hoito kivun hoidossa – onko juna menossa oikeaan suuntaan? Käsillä tehtävällä hoidolla on Suomessa pitkät perinteet ja sen yleisyys on enemmän lisääntymään päin kuin vähenemään. Sitä harjoittavia ammattikuntia ja epävirallisempia nimikkeitä on Suomessa melkoinen nimikeviidakko ja meitä eri nimikkeillä toimivia on enemmän kuin käsissä sormia ja jalkaterissä varpaita. Osalla koulutus[…]

Kasvisruokavalio on varteenotettava vaihtoehto myös urheilijoille Erilaiset kasvisruokavaliot ovat kasvattaneet viime aikoina suosiotaan niin yleisesti kuin urheilijoidenkin keskuudessa. Perustelut kasvisruokavalioon siirtymisessä liittyvät usein sekä terveydellisiin että ekologisiin ja eettisiin tekijöihin. Aikaisemmin oli yleistä ajatella, että kasvisruokavalioon siirtyminen saattoi olla merkki urheilijan vääränlaisesta laihtumispyrkimyksestä tai että se jopa oli viite orastavasta syömishäiriöstä. Toki näinkin voi olla,[…]

Huippulehdeltä vahva suositus sille, ettei olkapäitä kannata leikata Arvostettu brittiläinen lääketieteen lehti, British Medical Journal, antoi juuri vahvan suosituksen sille, ettei olkapäitä kannata leikata. Tutkimusnäyttö on selvä, ettei impingement eikä kiertäjäkalvosimen repeämiä kannata leikata, vaan hoitaa konservatiivisesti, parhaiten fysioterapialla ja harjoittelulla. Olkapään subakromiaalinen ahtauma sekä kiertäjäkalvosimen repemät ovat hyvin yleiseiä. Ennen vanhaan ajateltiin, että jos[…]

Torakolumbaalinen faskia – sidekudoksinen linkki raajojen ja vartalon välissä Torakolumbaalinen faskia tunnetaan myös thoracolumbaalisena faskiana, fascia thoracolumbaliksena tai selän leveänä peitinkalvona, mutta sitä voidaan nimittää myös selän alueella olevaksi syväksi faskiaksi. Nimityksiä on monia, riippuen lähteestä ja nimeämisen tarkoituksesta tai toisinaan yksinkertaisesti siitä, että käytetäänkö latinan, englannin vai muuhun kieleen pohjautuvaa ilmaisua. Nimeämisen eroista huolimatta[…]

Termiin biopsykososiaalinen malli tai lähestymistapa törmää nykyään joka paikassa, ja se alkaakin olla laajalti hyväksytty pitkittyneen kivun ymmärtämisen ja hoidon taustateoriana ollen myös Ammattilaisen Kipukirjan kantava tausta-ajatus. Mistä malli on peräisin ja mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? George Engel kehitti biopsykososiaalisen mallin vastauksena biomedikaaliselle ajattelulle kritisoiden biomedikaalisen mallin dualistista näkemystä kehosta ja mielestä erillisinä, ja ajatusta[…]

60 % työikäisistä käy valittamassa selkävaivoja uransa aikana. Veitsi ja lääkkeet eivät usein paranna kipeää selkää. Liikkuvuus- ja Kontrolliharjoittelu ovat avain, joita tarvitaan ennen lihasten vahvistamista. Jokaisen liikunta-alan ammattilaisen olisi hyvä ohjelmoida selkää hoitavat harjoitteet jokaiseen ohjelmaan. Selkäkipu ajaa suomalaisen lääkäriin. Tavallisesti lääkkeeksi määrätään särkylääkettä tai koko kehon lihakset rentouttavaa relaksanttia ilman, että vaivan todellista[…]

Voima on kautta aikojen tarkoittanut kyvykkyyttä ja tilanne ei ole muuttunut nykypäivään mennessä, vaikka fyysisesti vaativien ammattien lukumäärä on jatkuvasti harvenemaan päin. Hyvä yleisvoimataso palvelee päivittäisissä arjen askareissa jo nuoresta iästä lähtien ja sen merkitys vain korostuu vuosien karttuessa. Voimaharjoittelu tarjoaa erinomaisen alustan perusliikemalleihin pohjaavan hyvän liikkeen opetteluun. Kenties tärkeimpänä perusliikemallina esiin voidaan nostaa lantion[…]

Iivo Niskasen kilpailukauden harjoittelu ja valmistautuminen Seefeldin 2019 MM-kilpailuihin Kilpailukauden harjoittelu Kilpailukauden harjoittelua sanelee paljolti kilpailut. Keväällä tehdyn harjoittelu- ja kilpailusuunnitelman perusteella on valikoitu kilpailut, joita talven aikana hiihdetään. Toki tähän tulee pieniä muutoksia riippuen urheilijan tilanteesta, mutta pääpiirteissään suunnitelma kilpailujen suhteen on olemassa. Kilpailusuunnitelman tavoitteena on palvella kunnon nousua kohti MM-kilpailuja ja samalla voidaan[…]