Julkaistu

Ergonomia

Kansan keskuudessa on yleistä syyllistää huonoja työasentoja ja työergonomiaa kehon oireiluista. Tavallisia selityksiä mitä vastaanotolla kuulee vaivojen syyksi ovat juuri liika istuminen ja kehnot työasennot. Selitykset ovat loogisia ja usein ihminen haluaa löytää syyn ulkopuolelta, itsestä riippumattomista asioista. Vuosikymmeniä fysioterapeutit, etenkin työfysioterapeutit ovat käyneet työpaikoilla kartoittamassa työntekijöiden työasentoja, korjaamassa tietokoneen näytön korkeuksia ja etäisyyksiä ja tarkkailemassa nostotekniikoita.

Ergonomiakartoitukset ovat niin yleisiä, että monelle meille ne ovat päivänselvä asia. Tottakai ergonomian pitää olla hyvä ja työasennot kunnollisia.  Ehdottomasti niiden puute aiheuttaa oireita ja ilman muuta niiden muuttamiseen kannattaa panostaa aikaa, rahaa ja vaivaa. Totuus ei ole kuitenkaan niin ruusuinen kuin ajattelisi.

Koko ergonomiatieteen teoria perustuu vipuvarsiin ja voimiin, muttei juuri kuormitusfysiologiaan tai neurotieteisiin. Tässä piilee ergonomian suurin ongelma. Ergonomiatiede pohjautuu numeroihin ja lukuihin, jossa mitataan millaisia voimia ihmiskehoon kohdistuu erilaisissa asennoissa. Kun pyöritellään asentoja ja niissä muodostuvia vipuvarsia ja voimia saadaan aikaan hyvin biomekaaninen käsitys ihmisestä. On biomekaanisesti esimerkiksi täysin totta, että pään työntyminen eteen lisää niskaan kohdistuvia voimia. On biomekaanisesti täysin totta, että välilevyihin kohdistuu enemmän painetta selkä pyöreänä kuin suorana tai, että selkäydin venyy runsaasti tässä asennossa. On myös täysin totta, että reisilihakset kuormittuvat enemmän nostettaessa esinettä kyykyn kautta verraten lannesaranatyyppiseen nostamiseen.  Ergonomia on biomekaanisesti täysin totta, mutta kuormitusfysiologialla ja neurotieteillä on kuitenkin myös iso rooli. Ihmiskeho on hyvin mukautuva. Se kykenee adaptaatioiden avulla valmistamaan itseään sitä vastaan tuleviin koitoksiin. Adaptaatio on biologian laki. Ilman kykyä adaptoitua emme olisi tässä.

Otetaan esimerkki. Joudut armeijassa kantamaan 25 kiloa painavaa reppua. Se tuntuu erittäin raskaalta ja se kohdistaa runsaan määrän voimia kehoosi. Alikersantti pakottaa kuitenkin kantamaan sitä jokaisena päivänä,  hiljalleen lisäten määrää päivä päivältä. Kuukauden päästä huomaat kävelleesi kyseinen reppu selässä puolimaratonin metsässä. Muistat kuinka kuukausi aiemmin muutama kymmenminuuttinen tuntui mahdottomalta ja hartiat huusivat hoosiannaa. Edelleen kuitenkin samat voimat kohdistuvat kehoosi. Fysiologiset ja neurologiset adaptaatiot ovat nyt kuitenkin valmistaneet kehosi kohtaamaan nämä haasteet. Ilman näitä adaptaatioita et olisi selvinnyt pitkästä kävelystä. Samat mukautumisen lait pätevät ergonomiaan. Keho mukautuu työasentoihin, jos sille annetaan mahdollisuus mukautua. Jos keholle ei anneta mahdollisuutta adapaatioon, esimerkiksi puutteellisen ravinnon, vähäisten ja heikkolaatuisten yöunien tai liiallisen muun psykofyysissosiaalisen stressin vuoksi, ei adaptaatio onnistu, vaan muodostuu maladaptaatio.

Näihin edellämainittuihin argumentteihin pohjaten on vaikeaa uskoa, tutkimustiedonkaan puoltavan ergonomiainterventioita. Esimerkiksi Pereira ym tutki yli 700 työntekijää jakaen heidät kahteen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä sai ergonomiaohjausta muun muassa työpöydän säätöihin sekä terveysneuvontaa, kun toinen ryhmä sai työpöydän säädöt + fyysisiä harjoitteita niskalle. Tulos oli mielenkiintoinen, sillä ensimmäisen 30 päivän aikana molemmissa ryhmissä sairauspoissaolot lisääntyivät ja työtehokkuus heikkeni. Tutkijat kuitenkin johtopäätöksessään pohtivat ergonomiainterventioiden ja niskan harjoitteiden olevan mahdollisesti tehokkaampi tapa parantaa työn tuottavuutta verrattuna pelkkään ergonomiaan ja terveysneuvontaan. Tässäkin tutkimuksessa varsinainen ergonomian merkitys jää hyvin vajaaksi.

Toisessa, lähes kotimaisin voimin toteutetussa Martimon ym systemaattisessa katsauksessa tutkittiin onko nostotekniikoilla työpaikalla merkitystä selkäkipujen syntyyn. Vaikka raskaat nostotyöt työpaikalla nostavat riskiä selkäkipuun, ei tässä isossa katsauksessa pystytty osoittamaan, että ergonomiaohjaus tai nostoavustimet vähentäisivät selkäkipujen määrää. Useat muutkin katsaukset päätyvät samaan lopputulokseen. Esimerkiksi de Camposin ym meta-analyysissa fyysisen harjoittelun todettiin niskakivun syntyä, mutta ergonomiainterventioilla ei todettu olevan merkitystä. Yksittäisiä katsauksia löytyy, jossa todetaan, että on matala- tai keskiasteista näyttöä ergonomiainterventioiden postiivisesta  lyhyt- ja pitkäaikaisesta vaikutuksesta alaselkäkipuun, muttei niskakipuun. Mielenkiintoista olisi saada selville miksi vaikutus on vain ala-, muttei yläselkään.

Ergonomian puolustukseksi voitanee sanoa, että sen vaikuttavuutta on sinällään vaikeaa mitata. Vaikka kuinka ihmisiä kontrolloitaisiin, ei täydelliseen kontrollointiin koskaan päästä. Ihmisiä kun ei voi sulkea häkkiin, jotta kaikkia muuttujia saataisiin hallittua. Ergonomian vaikuttavuutta on kenties mahdotonta mitata määrällisesti. Laadulliset tutkimukset saattaisivat antaa enemmän tietoa ja auttaa ymmärtämään paremmin miten ergonomiainterventiot koetaan. Kaikkea ei voi mitata määrällisesti. Ehkä ergonomiakartoitukset voitaisiin jatkossa toteuttaa yksilön hyvinvointikartoituksina auttaen yksilöitä käsittelemään paremmin elämäänsä, jolloin painopiste kartoituksissa siirtyisi ihmisen biomekaanisesta tarkastelusta holistisempaan ihmiskäsitykseen.
Jos yksilö kokee hyvän ergonomian tärkeäksi, on se hänelle suotava, mutta jos ergonomian jatkuva tietoinen miettiminen saa aikaan epämiellyttävää oloa, ei ergonomian väkisin tuputtaminen ole varmastikaan pakollista, saati tuottavaa.

Lähteet.

Pereira M, Comans T, Sjøgaard G, Straker L, Melloh M, O’Leary S, Chen X, Johnston V. The impact of workplace ergonomics and neck-specific exercise versus ergonomics and health promotion interventions on office worker productivity: A cluster randomized trial. Scand J Work Environ Health. 2019;45(1):42–52. doi:10.5271/sjweh.3760

Martimo Kari-Pekka, Verbeek Jos, Karppinen Jaro, Furlan Andrea D, Takala Esa-Pekka, Kuijer P Paul F M et al. Effect of training and lifting equipment for preventing back pain in lifting and handling: systematic review BMJ 2008; 336 :429

de Campos TF, Maher CG, Steffens D, Fuller JT, Hancock MJ (2018) Exercise programs may be effective in preventing a new episode of neck pain: a systematic review. Journal of Physiotherapy 64: 159–165]

Driessen, M. T., Proper, K. I., van Tulder, M. W., Anema, J. R., Bongers, P. M., & van der Beek, A. J. (2010). The effectiveness of physical and organisational ergonomic interventions on low back pain and neck pain: a systematic review. Occupational and Environmental Medicine, 67(4), 277–285. doi:10.1136/oem.2009.047548

Jari Tapio on liikkeen ja kuntoutuksen edelläkävijä. Jari toimii fysioterapeuttina ja valmentajana Rovaniemellä, jossa hänen asiakaskuntansa tavoitteet muodostuvat niin urheilumenestyksestä kuin arjessa pärjäämisestäkin. Jari on käyttänyt vuosia tietojensa syventämiseen itse aina mikrotason fysiologiasta ihmisen hyvin monimutkaiseen liikkeeseen samalla kouluttautuen kansainvälisesti. Tämän syvän perehtymisen ja jatkuvan kliinisen käytännön soveltamisen pohjalta hän on rakentanut liikkumisen tieteen ja taiteen peruspohjaksi Integraalisen fysioterapian konseptin. Jari kouluttaa tällä hetkellä tätä jatkuvasti hioutuvaa filosofiaansa menestyksekkäästi muille kuntoutusalan ammattilaisille ympäri Suomea. www.integraalinen.fi

Ville Vilén on rovaniemeläistynyt liikunnan, kuntoutuksen ja valmennuksen moniosaaja. Hänen työnkuvaansa kuuluvat niin neurologinen fysioterapeuttinen arvioiva toiminta kuin vastapainona nuorten urheilijoiden valmennus ja aiheesta luennointi ympäri Suomea. Ville on teoria- ja tutkimustiedon todellinen asiantuntija ja suurkuluttaja. Hänellä on hallussaan aina tutkimuskentän uusimmat käänteet, ja tätä tietoa hän jakaa pyyteettömästi muun muassa uutiskirjeissään. Jottei akateemisuus jäisi vain harrastamisen tasolle, niin syksystä 2020 alkaen myös fysioterapian maisteriopinnot Jyväskylässä pitävät Villen kiireisenä. www.suorituskykykeskus.wordpress.com

Toimittajakunta: Joonas Keituri ja Pasi Kokkonen VK-Kustannus